Verosuunnittelulla autuaaksi

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Toivakka ei ole eroaikeissa asiassa, jossa tämä syytti kansanedustajaa täysistuntosalissa valehtelusta, vaikka olisi pitänyt käyttää sanontaa ”puhua muunneltua totuutta”, vaikka itse asiassa hän itse puhui muunneltua totuutta ja valehtelusta syyttämänsä kansanedustaja puhuikin faktaa.

Toivakka ei ole halukas arvioimaan sitä, oliko hänen muunnellun totuuden puhuminen eduskunnalle vakava asia vai ei. ”-Jos ja kun on saatu sellainen kuva, että olen antanut väärän kuvan toimistani yhtiössä, niin sori siitä”. Ja näin jatkamme puhtaalta pöydältä. Pääministeri kiirehti ilmoittamaan, että ministerillä on hänen täysi luottamus. Ja näin ojentautui myös valtiovarainministerimme Alexander ”ten-ninety” Stubb. Hänelläkin on Toivakkaan nähden täysi luottamus. Minun on kysyttävä, hyvät herrat, että oletteko nyt oikein sisimmässänne tuota mieltä, sori siitä. Tai olette te. Pääministerimme on itse suojannut pääomatulonsa kapitalisaatiosopimuksiin ja valtiovarainministeri yritti vielä kerran sen onnettoman prosenttilukukeikauksensa jälkeen tuoda takaoven kautta sitä hallintarekisteriä eduskunnan hyväksyttäväksi. Pääomapiireillä on kiire saada tiettyjä lakiuudistuksia, millä varoja saa piilotettua, kun Euroopan Unionikin heitä alkaa jo ahdistelemaan.

SSS-hallitus on tänään nimittänyt parlamentaarisen seurantaryhmän tutkimaan veronkiertoa ja verovälttelyä. Hienoa. Mutta sen tehtävä onkin rajattu vain rikosten torjuntaan. Sen tehtävän ei suinkaan ole laissa olevien aukkojen tilkitseminen. Joku roti nyt sentään. Hallituksemme, jossa on siis ainakin kolme verosuunnitteluun perehtynyttä ministeriä ja valtiovarainministeri, joka on varakkaiden henkilöiden hyvin lobbaama, on erittäin orientoitunut yksityisen varallisuuden suojelemiseen ja sen yksityisyyden vaalimiseen.

Viime syyskuussa uutisoitiin, että yritysten verovelat olivat yli kolme miljardia. Suuri osa tästä johtui harmaasta taloudesta. Ja suuri osa tästä taas siitä, että yrityksen toiminta oli päättynyt tai ulosotto oli todennut ne varattomiksi. Eli firma oli putsattu ennen kuin verottajalle täytyi tilittää. Näitä varmasti sopii paheksua kaikkien. Mutta samaan aikaan hallituksemme päättikin vähentää harmaan talouden tutkimisen varoja. Talousrikostutkijoiden vakansseja on vähennetty ja Tullin määrärahoja harmaan talouden syynäämisessä leikattu. Miljoonaleikkaukset hallitus nyt joutui pyörtämään, kuten sen ”tehokkaan katumisen” eli veropetoksen rikosseuraamusten välttämisen mahdollistavan lakiesityksen. Kuulemma perustuslaillisten ongelmien takia. Varmasti näin, mutta eivät he sentään aivan sitä kehdanneet. Se olisi päästänyt verohuijarit pälkähästä.

Meillä on hallitus, joka on hyvin sisäistänyt markkinatalousjärjestelmän ja siitä koituvat edut. Kuten me kaikki tiedämme, kunhan isot ja paksut voivat hyvin, varisee sieltä pöydältä murusia alemmaskin. Veronkiert.. eikun verosuunnittelu on tapa, jolla pääomia saadaan kasattua yksiin käsiin niin, että maamme nousee uljaaseen lentoon. Jos harmaa talous on jonkinlainen ongelma, on sen päällä vielä se pimeä talous, pääomatulot ja voitot, joita verojärjestellään veroparatiisien ja konsernilainojen kautta. Niiden määrä on monikertainen tavalliseen harmaaseen talouteen verrattuna. Niistä rahoista verottaja ei näe edes unta.

Mikä on ylhäällä, varisee alaspäin, kuten ne leivänmuruset pöydältä. On myös niin, että omena ei kauas puusta putoa. Verosuunn.. eikun sijoittajaveljekset Georg ja Henrik Ehrnroothilla on ollut omistuksessaan luxemburgilainen yhtiö, joka on tehtaillut itselleen, asiakkailleen ja ties keille satoja yhtiöitä veronkiertosaariin eri puolille maailmaa. Näiden isäukko oli edesmennyt Casimir Ehrnrooth, jolta joku vuosi sitten yllättäen löytyi liechtensteinilaisesta pankista 10 miljoonaa euroa tämän avaamalta tililtä. Näistä rahoista ei verottaja tiennyt mitään. Mutta eipä näyttänyt Casimir-vainaa itsekään tienneen: "On täysi mysteeri, kuka ne rahat tilille on tallettanut ja minne rahat sitten joutuivat. Mistä minä ottaisin yhtäkkiä noin paljon rahaa?" Näin totesi hämmentynyt Casimir. Minäkin olisin hämmentynyt, jos minulle olisi ilmaantunut jollekin tilille kymmenen milliä.

Perintörahakas poika Henrik on ehtinyt tehnyt muutamia nerokkaita sijoituksia ja siirtoja muutenkin. Toimittaja Jouni Tervo sai joku vuosi sitten Suomen Kuvalehdestä potkut, kun meni kirjoittelemaan näistä. Lehti on arwokkaan kustannusosakeyhtiö Otavan omistuksessa ja Henrikin äiti on Reenpää, Otavan omistajasukua. Henrik on nykyinen Otava Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Pitää toimittajanplanttujen ymmärtää, että joku roti se on tutkivassa journalismissakin.