Lobbareiden käsikassarat

Tasan vuosi sitten uutisoitiin väitöstutkimuksesta, jonka mukaan taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea. Tämähän ei tietenkään ollut monille mikään uutinen, ainakaan niille, jotka politiikkaa vähän tarkemmin ovat seuranneet. Useimmilta kansalaisilta tällaiset uutiset jää kuitenkin lukematta.

Väikkärin tekijä Anders Blom on toiminut itsekin lobbarina ja tuntee asian. Hän kuvasi "etujärjestöjen, eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistyötä politiikan pyöröoveksi. Siinä ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet sujuvasti vaihtavat roolia ja hyppäävät liike-elämän palvelukseen". Mietin vuosi sitten, että näinkö tästä oikein väikkäri piti tehdä. Että eikö tämä nyt ollut jo kaikille selvää?

Esimerkkejä näistä on vaikka kuinka. Ja kuinkas ollakaan, useimmiten kokoomuslaisten piiristä. Pörriäisten ja elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen rekrytointeja on tapahtunut menneitten vuosien aikan kiitettävän paljon. Uusin hyvä esimerkki tästä on nykyinen liikenne- ja viestintätoimittelijaministeri Anne Berner, joka nyt siis on virallisesti nimitetty SEB pankin hallitukseen. Ja kuinkas ollakaan, SEB on Kauppalehden mukaan ilmoittanut, että "Suomen ratahankkeet kiinnostavat". So it goes, kuten Kurt Vonnegut toteaisi tässä.

Näitä asioita on aina hyvä tuoda esille näin ennen vaaleja. Vaaleja, joissa suuri osa suomalaisista uskoo poliitikkojen jaaritteluihin "Suomen arvoisista teoista, Suomeen luottamisesta, vastuullisesta markkinataloudesta, yritysten yhteiskuntavastuusta, kaikkein heikoimpien muistamisesta, vanhusten elämän ehtoon turvaamisesta, valinnanvapaudesta, koulutuksen tärkeydestä" jne. Näitä pyöröovissa sutjakkaasti kääntyileviä takkiaan vaihtavia ja kääntäviä onkin sitten saatu. Ja jälki on sen mukaista.
Mutta on muistettava, että varsin suuri osa äänestysikäisistä jättää äänestämättä, noin 30 %. Aika suuri osa kansasta. Näiden äänestämättä jättämisestä kylläkin nämä pyöröovivirtuoosit, kaverikapitalismin apupapit ja muut vallan juovuttamat mestaroijat ovat ihan tyytyväisiä, vaikka ilmaisevat asiassa "huolensa" ja sitä oikein otsan rypistyksellä painottavat, jos kameroita on paikalla.

Mutta he, jotka äänestävät, äänestävät lobbareiden käsikassaroita, enemmän tai vähemmän, tiesivät sen tai eivät. Monet kyllä tietävätkin, vaikka eivät sitä tunnusta.

Kulttuuritoimijat ovatkin sitten olleet yliolkaisia tai peräti kehnoja omien etujärjestöjensä perustamisten suhteen. Siinäpä sitten ollaan: ei tukea heru, kun ei ole lobbaajia. Toivottavasti tässä tulisi jotain kehitystä: ei viitsisi lukea uutisia jonkun valtion yrityksen toimarin kymmenien tuhansien kuukausipalkoista samaan aikaan kun oma kulttuuritoimijayhdistys, myös sosiaalista hyvinvointia edistänyt, saa valtion tukea vuodessa vähemmän kuin tuo kk-palkka. Esimerkkinä vaikka Postin toimitusjohtajan palkka.

Mahdottomaan uskominen - tuputusta lapsille

                                     

 Kuvitteellinen Jeesuksen muotokuva, perustuen siihen, miltä sen aikainen 

Levantin henkilö tyypillisesti näytti. Aika kaukana länsimaisesta Kristusmielikuvasta.

Erään päiväkodin seinällä oli tiedote tilaisuudesta, jossa lapsille puhuttaisiin Jeesuksesta taivaanseenastumisineen historiallisena henkilönä. Vaihtoehtoa tuokiolle ei esitetty. Oletus siis oli, että kaikki lapset osallistuvat, oli uskonto tai uskonnottomuus mikä hyvänsä. Päiväkodin henkilökunta oli antanut luvan tuolle seurakunnan järjestämälle tuokiolle – joka ei seurakunnan tai päiväkodin ilmoituksen mukaan olisi tunnustuksellinen. Muuten vain veisataan virsi, kerrotaan Jeesuksesta historiallisena ihmetekojen tekijänä ja kai siellä joku rukouksenkin hartaana lukisi. Ellei virsi jo sellainen ole. Ei siis niin mitenkään tunnustuksellinen tilaisuus.

Näytös, jossa esitellään kaivon katsomista, taikavarpuja, verrataan pajua, leppää ja kuparia ja pohditaan, mikä niistä on paras vaikka maasäteilyn havaitsemiseen, on tyyten magiaan sitoutumaton, kun järjestäjä kerran niin ilmoittaa. Ja Skepsis ry:n järjestämä tilaisuus, jossa murskataan aaveet, automaattikirjoitukset, spiritismi, ouija-laudat, homeopatia, vyöhyketerapia, jalokiviterapia jne., ilmoitetaan mainoksessa olevan tyystin ei-skeptinen tilaisuus.

”Kristinusko ei ole ideologia tai filosofia tai aineeton mysteeri”, totesi eräs uskonoppinut blogitekstissään. Kyse oli ns. vaihtoehtoisista uusista uskontunnustuksista, joista Pilatus oli jätetty pois. Hänestä Pontius Pilatuksen karsiminen pois kristinuskosta on menetys. Pilatuksen mainitseminen nimittäin ankkuroi uskonkertomukset historiaan. Historiallisuus on siis siten osa kristinuskon luonnetta. Se ei siis olisi vain aineeton mysteeri, tai filosofia. Esiintyyhän Raamatussa henkilöitä, jotka ovat oikeasti olleet olemassa ja paikkoja, jotka ovat olleet tai ovat edelleen olemassa. Me suomalaiset asumme maassa, jonka nimi on Suomi. Meillä on historia, joka on luotettavasti ylös kirjoitettu ja joka vastaansanomattomasti osoittaa maamme historiallisuuden ja oikeutuksen valtioksi. Mutta siltikään Suomea ei ole olemassa muuna kuin käsitteenä ja nimenä. Ei ole olemassa mitään muuta kuin historialliset tapahtumat ja käsite Suomi. Ja sitten vielä osa historiana kirjoitetuista tapahtumista eivät välttämättä ole tapahtuneetkaan niin kuin niistä on kirjoitettu. Ne on tulkittu. Ja niin tapahtuu edelleenkin siellä täällä. Konfliktin voittajaosapuoli kirjoittaa aina historian oman tahtonsa ja näkemyksensä mukaisena.

Pontius Pilatus oli Rooman prokuraattori Juudeassa. Todellinen historian henkilö. Ei mikään mukava mies, eikä pessyt käsiään, ellei sitten ruokailemaan ryhtyessään, vaan mieluusti ripustutti ristille kansankiihottajat ja muut luuserit. Pontius Pilatuksen käsien pesu kirjoitetussa Jeesuksen tuomitsemisessa on lähinnä fiktiota. Aivan mahdollista kyllä on, että Pilatus kyllä käski lyödä naulat Jeesuksen, sen kansankiihottajan, raajoihin. Arkipäiväinen tapahtuma tuohon aikaan. Mutta koska Pilatus eli ja oli ja tästä Raamatussa kerrotaan, niin kyllä sitten Jeesuskin eli ja oli totisesti Jumalan poika ja ihmeitten tekijä. Tosin Pilatuksesta on ilmeisesti olemassa vain yksi säilynyt arkeologinen todiste, kaiverrettu kirjoitus. Jeesuksesta ei ole ainuttakaan arkeologista todennetta. Mutta Kristus oli, koska Raamattu kertoo tästä. Raamatun on oltava totta, koska se on Jumalan sanaa. Ja Jumalan on oltava totta, koska Hän Raamatussa ilmoittaa itsensä.

Näinä aikoina varsinkin, kun fiktio ja totuus sekoittuvat jopa valtioiden päämiesten puheissa, on helppo todeta, että niin on ollut aina. Fiktio ja totuus sekoittuvat. Raamattu on pitkällä aikaskaalalla kirjoitettu kertomuskokoelma, johon on sopivissa suhteissa sekoitettua historiaa, muiden kulttuurien tarinoita ja esikuvia ja ihmeitä, jotka olivat antiikin aikaan varsin tavallisia juttuja. Luotiin ihmeellinen olento, Vapahtaja, Sankarien Sankari, jolle mikään ei ole mahdotonta. Ei edes mahdottomuus. Paitsi yksi: pelastaa se, joka ei häneen usko. Tämä myyttinen hahmo, joka on sekoitus mahdollisesti olemassa ollutta kiertävää opettajaa, juutalaista kertomaperinnettä ja silkkaa fiktiota, on nyt monille täysin uskottava historiallinen henkilö. Ja tätä ihmeellistä tarinaa pitää siis opettaa meillä Suomessa vuonna 2019 päiväkotilapsille!

Satakunnan viikko on keskellä viikkoa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, joka on kutistunut nykypainos edesmenneestä Keskustapuolueen äänenkannattajalehti Lallista. Siinä on aina koko sivu ja joskus ylikin pyhitetty Sanalle ja hengellisille ilmoituksille. Siinä julkaistaan kolumni, Viikon sana. Ant­ti Ki­vi­ran­ta One Way Mis­si­onista kirjoitti tammikuun lopussa otsikolla ”Uskoisinko mahdottomaan” kristinuskon sisällöstä.

Pitäisikö uskoa uskontunnustuksen mukaisesti neitseestä syntymiseen ja teloitetun miehen ylös hyppäämiseen? Että tämä olisi Jumalan poika? Uskontunnustus kertoo, ellei peräti todista Ju­ma­lan suu­ret pe­las­tus­te­ot. Ja se määrittelee kris­til­li­sen us­kon si­säl­lön. Usko se ja olet kristitty. Jos et, olet pakana. Uskontunnustuksella erottaudut pakanuudesta. Uskontunnustuksessa tunnustetaan se, että Jesse palaa vielä. Mutta Kiviranta kysyy ovelasti, vähän kuin absurdin tiedostaen: on­ko paruusian, Jee­suk­sen toinen tulemisen odot­tele­mi­nen ihan tur­haa ja päätöntä?

No ei ole. Päättely kun menee näin kätevästi: Raamatussa kerrotaan, että Maria synnytti neitsyenä. Jos Jeesuksella oli­si ol­lut bi­o­lo­gi­nen isä eli lisääntyminen olisi tapahtunut ns. maallisesti, ei Maria olisi ollut neitsyt, eikä poika voi­si ol­la Ju­ma­lan poi­ka. Ja koska Jesse on Ju­ma­lan poi­ka, on vain ihan luonnollista se, että kiipeämällä ristille tämä saa ai­kaan syn­tien so­vi­tuk­sen. Koska syn­nit­tö­mä­nä kuoleva Jumalan poika nyt vain voi hoidella kaikkien syn­tis­ten synnit näin kätevästi. Jumala nyt vain on näin suunnitellut ja sillä selvä. Pelastussuunnitelma. Piste.

Mutta jos tä­tä pitää huuhaana, on silloin huuhaata myös kaik­ki Jessen yli­luon­nol­li­set teot. Ja se neitseellinen syntymä. Ja sil­loin me olisimme tyystin hukassa. Ei olisi enää syn­tien so­vi­tus­ta ei­kä taivaspaikkaa. Ei olisi ”var­maa toi­voa” ylös­nou­se­muk­ses­ta. Näin siis Kivirannan mukaan.

Uskontunnustus on melkoinen rimssu. Se todistaa meille syntisille pelastuksen, jumalamme tekemistä tosista pelastusteoista ja se saa myös meidät ennen pitkää näkemään todeksi sen itsensä lupaukset. Siis, kunhan uskoo. Autuaallista on mahdottomaan uskominen. 

---

Kirjoitus on julkaistu myös Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2019. 

Minulla on nyt sattumoisin luvun alla Asko Sahlbergin Pilatus -kirja. Mielenkiintoista kyllä, että suomalainen kirjailija kuvittelee ja kirjoittaa Pontius Pilatuksen elämän.  

Pontius Pilatuksesta ei ole säilynyt jälkipolville yhtäkään näköiskuvaa. Tässä 

tuntemattoman taiteilijan näkemys julmasta ja ahneesta prokuraattorista, josta ei 

liene kuin vain yksi arkeologinen todiste. Henkilöstä, jonka kohtalosta Pilatus 

kertoman mukaan pesi händynsä,ei ole ainuttakaan. Ei mtään muuta kuin tarinat, 

joita aikaiset kirjoittajat koostivat lainaten muistakin legandoista.

Sotea, Brexitiä ja rauhaa

Joku viikko sitten mietin, että mahtaako mikään näistä valmistua: Sote, Olkiluoto 3 ja Brexit.

Ei tilanne ole vieläkään oikein mihinkään edennyt.

Nyt on selvää, että maku-sote ei valmistunut. Mutta ei hätää, pian aloittaa uusi eduskunta ja hallitus. Sotesoppa pannaan taas tulille. Eli ei valmistunut. Valmistuneeko koskaan.

Brexitistä on nyt selvää se, että… niin mikä? Eipä taida oikein mikään. Nyt veikkaillaan, toteutuuko Brexit vaiko ei. Ketä vielä kiinnostaa? Minua kiinnostaisi kyllä nyt veikata, kuinka monta äänestystä brittien alahuoneessa asiassa vielä käydään. No, on Brexitissä nyt selvää kai se, että sitä tulee valmistelemaan uusi hallitus. Aivan kuten on käynyt ja tulee käymään Sotessa meilä. Kuten OL3:n lopullisen käyttöluvan myöntää.

OL3:sta on selvää nyt se, että on saatu lupa koekäyttää sitä. Jos se ylipäätään käynnistyy. Ja että ensi vuoden puolella sen pitäisi lykätä sähköä maailmaan. Toivottavasti. Ja toivottavasti VAIN sitä.

Me tarvitsemme aina asioita, joita vatuloidaan, kunnes jappastaan tai ei. Kun sote, maku, Olkiluoto ja Brexit kyllästyttävät, ja eduskuntavaalit ja uuden hallituksen juoniminen ovat loppujen lopuksi nopeasti ja pian ohi, jää meille ainakin ilmastonmuutos (ellei käy kuin Ruotsissa). Siitä ja sen torjumisesta, ilmastopaniikista ja pian meille kaatuvista uusista ympäristöveroista saamme nauttia pitkään. Aina niin pitkään, että tulee ähky. Ja koko ilmastonmuutos unohtuu. Mitähän sitten seuraavaksi? Onhan meillä myös islamisaatio, mutta sekin lienee olevan todellisuudessa panikoinnista ja huudosta huolimatta varsin yliarvioitua.

Kumma, ettei nyt olla enempää huolissaan todellisista uhista: ihmisen kehnosti suunnittelemista teknologioista ja automatisaatioista, joista pientä esimakua lienevat ne Boeing 737 Max –koneiden sakkausjärjestelmistä aiheutuneet maahan putoamiset. Uudet koneet. Ja sitten Naton laajenemisesta. Suomen todellisin uhkatekijä on Natovarustautuminen, mitä edustaa uusien hävittäjien ja laivaston korvettien hankkiminen. Hintalappu näille on valtaisa. Uhkia on ainakin kaksi: kansantaloudellinen ja ulkopoliittinen. Meidän ”rauhankumppanimme” Nato varustautuu sotaan ja samalla härnää Venäjää. ja me Suomi olemme siinä kalliilla hinnalla mukana. Tosin ne hävittäjät (hyökkäysvarustuksineen) ja korvetit ovat Pariisin rauhansopimuksen vastaisia, mutta vähät siitä.

Uusien hävittäjien hankinta on ilmoitettu maksavan 7–10 miljardia. Viimeksi Hornetit maksoi noin 5 miljardia nykyrahassa. Sen päälle jatkuvat päivitykset ja aseistukset ja vielä käyttö päälle. Hinta kaksinkertaistui. Sama tulee käymään uusissakin. 14 – 20 miljardia ja voi laskea varman päälle sinne kalliimpaan päähän. Onko todellakin pakko? Mistä rahat? Tuskin kuitenkaan yritystuista ja verovälttelystä, joihin uppoaa ja häviää yli 10 miljardia vuosittain. Ne rahat ovat pois tavalliselta kansalta ja köyhiltä. Paradoksaalisesti sotia käydään varsin paljon turvaamaan pääoman toiminta ja sen voitot. Mutta sodat ja niissä tarvittavat leikkikalut maksaa kansa.

 

Hakaniemen rannassa sijaitseva maailmanrauha -patsas, jonka vieressä patsastelen syksyllä 2018, jonka Neuvostoliitto aikoinaan meille lahjoitti, siirretään pian siitä pois. Joutaahan se. Aika kauheahan se on. Tosin onhan se liikuttavan naivi omassa julistavassa korskeudessaan. Mutta mitäpä "Maailmanrauha" -patsas enää siinä tekee, ylipäätään missään, kun maailman rauha on ollut ja on nyt entistäkin enemmän falskia ja höttöistä toiveajattelua.

Casper, Jesper ja Joonatan

Kasper, Jesper ja Joonatan. Nykyajan iloisista rosvoista toiset, ainakin Casperit, nauravat matkalla pankkiin - töihinsä.

Casper von (lausutaan: ffun) Koskull, Nordean pääjohtaja, kertoi maanantain A-studiossa, että hän ”suhtautuu vakavasti ja nöyrästi” rahanpesuun ja että heillä Nordeassa 1500 työntekijää käy läpi rahanpesuasioita. Että ihan oikein puoli miljardia ovat käyttäneet 3 – 4 vuoden aikana siihen, että "voisivat nostaa tasoa". Lähes vakuuttavasti hän näin lausui. Pitkään jo valehtelemaan tottunut osaa hallita ilmeet aika hyvin. Tosin tämä housut nilkoissa kiinni jääminen oli sen verran yllättävä, että Casperin mikroilmeenhallinta ei ihan nyt pysynyt perässä. Casperin oli aivan pakko tulla TV-kameran eteen ja lopettaa haastatteluhiljaisuus, jota oli jatkunut tässä keisissä jo yli kuukauden. MOT ei saanut pyytämäänsä haastattelua. Von Koskullilla lienee ollut kiireitä ansaitakseen 1,3 miljoonan euron peruspalkkansa.

Kyllä Casper varmasti totta puhui - sikäli, että pankeissaan, kun tavan tallaaja menee viemään tililleen vaikka tonnin, joutuu tekemään selkoa, mistä raha on peräisin, mitä uskontoa tunnustaa ja tunteeko sattumoisin Putinin kavereita ja mitä wc-paperia suosii, niin tottahan näitä hiekkaa pankkisaleihin tuovia asiakkaita syynääviä pankkivirkailijoita varmasti on ainakin se 1500. Mutta näiden oletettu palkkasumma / vuosi tekee neljässä vuodessa vain pienen loven puoleen miljardiin. Mitähän niillä lopuilla on tehty? Tietty, jos koko Nordean henkilökunta on käynyt Bahamasaarilla ja Neitsytsaarilla tutkimassa ilmastoa, niin kyllähän sillä jo jotain kuittaa.

Tavari siis tuodessaan pikkusumman rahaa pankin tiskille kuulustellaan. Mutta kun filippiiniläisen kotirouvan "johtama" firma tuo miljardin ja toisenkin Casperin pankkiin, on se sitten ihan normi liiketoimintaa, eikä rahojen alkuperästä tarvitse mitään kysellä.

Casper väitti, että kyseessä on "globaali" kysymys. Että täytyy saada enemmän tietojenvaihtoa muiden pankkien ja viranomaisten välillä. Niin se käy. Vastuun siirtäminen muille. Tai oman syntitaakan keventäminen. Että kun ne muutkin. Näinhän Björn Wahlroos, Nordean hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja, selitteli v. 2016, kun pankki jäi kiinni satojen postiloodafirmojen perustamisesta asiakkailleen verokeidassaarille. Tuolloin muuten Luxemburgin sivukonttorin pomo kertoi MOT:lle, että "että ennen vuotta 2009 Nordea ei tarkistanut, käyttivätkö asiakkaat pankkia veronkiertoon". Eli siis tästä eteenpäin kyllä. Aivan niin. Nyt on selvää, että ainakin vielä 2017 Nordea auliisti palveli miljoona-asiakkaitaan, vaikka rahat olivat tyyten hämäriä ja niiden pankkiin tuojat olivat ne hankkineita rosmoja.

Mutta ei alkuperällä ole mitään väliä, kun miljoonaprovikat ja korot on poimittavissa. Tällaiset parantavat kummasti asiakaspalvelualttiutta. Satasten tai jonkun tonnin tuojat eivät tuota mitään muuta kuin kuraa lattioille.

Ruotsin finanssivalvonta totesi v. 2016, että Nordealla ei oikein kyetä valvomaan rahanpesua. Finanssivalvonta oli antanut Nordealle kaksi varoitusta ja v. 2015 yli viiden miljoonan euron rangaistusmaksun. Mutta väliäkö hällä. Jos miljoonat ovat houkuttelevasti tarjolla, on ne ihan pakko poimia. Voidaan sitten jälkeenpäin sanoa, vaikka kuten Casper A-studiossa: ”Olemme aliarvioineet asian monimutkaisuuden”.

Ja vielä Luxemburgin sivukonttorin konttorijohtaja Thorben Sandersin lausuntoja v. 2016: ”Vuoden 2009 lopussa päätimme, että pankkiamme ei voi enää käyttää veronkiertoon”, ja jatkaa. ”Haluamme auttaa asiakkaitamme maksamaan veronsa”.

Danske bank, joka myös on kärähtänyt, on tehnyt viron konttorinsa toiminnasta selvityksen. Sen kautta on kulkenut pimeää rahaa 200 miljardin euron edestä. Neljä kertaa Suomen valtion budjetti. Danske bank on siis se, joka nykyisin omistaa entisen Postipankin. Kas, Nalle Wahroos oli muuten myyjänä kun kauppa v. 2006 tehtiin. Tosin pankin nimi oli silloin Sampo. Nalle kuittasi neljä miljardia euroa. Sittemmin pankki on syyttänyt omia rahanpesuhommeleitaan Sampo-pankkia. Että ne tuli sen mukana… Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, miten käy, kun kansallisomaisuutta myydään ja yksityistetään. Enemmän tai vähemmän hullusti tai hämärästi on käynyt suunnilleen kaikkien entisten valtion yhdiöiden kanssa yksityistämisen jälkeen. Ai niin, mutta yksityinenhän on paljon tehokkaampaa. Eikä haise sosialismi!

Casper voi joutua jättämään paikkansa Nordeassa, mutta ei haittaa. Hän on jo miljoonansa kuitannut kuten Nallekin. Ja lopuksi siteeraammekin vielä Nordean johtokunnan nyt kummasti jättävää Nallea, Wahlroosia:

"Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen."

Juuri näin.

Ja vielä loppukevennys. Kirkkohuumoria: Talousrikollinen antaa vakavan moitteen papille, joka vihkii toisiaan rakastavia ihmisiä avioliittoon. (Kai Sadinmaan fb-seinältä. Ja jos joku ei tiedä tuota talousrikollista, niin tämä on Helsingin piispa, joka on juuri saanut sakot tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta)