tiistai 31. tammikuuta 2017

Good and Blessed Morning, Mr. President




Rukousaamiaiselle osallistuva Antero Laukkanen kertoo, että tämä tuo hänelle rohkaisua olla kristitty. Hän joutuu hakemaan peräti Yhdysvalloista asti oikeaa kristillistä henkeä ja potkua omaan hengelliseen elämäänsä. Hän kertoi Aamulehden jutussa, että ilmapiiri on meillä nopeasti muuttunut kielteiseksi kristillisyyttä kohtaan. Että täällä ei juuri enää uskalla sanoa olevansa kristitty. ”Kristitty ei voi olla enää kristitty. Jos on, sitten on aivan räjähtänyt aivoton tyyppi”.  En tiennytkään, että täällä meillä on moinen vaino kuin aikoinaan Roomassa ikään. Vainoa kyllä olen havainnut: arkkipiispa on ollut kristittyjen hampaissa joka kerran, kun hän jotain lausuu. Helsingin piispa Irja Askola saa vihapostia joka kerran, kun hän oman mielipiteensä mistä tahansa asiasta ilmoittaa. Ehkäpä Laukkanen on nyt saanut kokea vähän samaa, mitä aikoinaan tiettävästi Vapaa-ajattelijat ovat saaneet kokea. Tai sitten ei. Laukkasen lausunnossa on liioittelua, eikä ihan vähän. Ehkäpä hän on saanutkin kokea pientä kuittailua siitä, että on käynyt melkein joka vuosi, jo 18 kertaa, USA:n presidenttien kanssa aamukaffeella ja siunailemassa. Ja siitä, että hän on itse ollut järjestämässä Suomen omia rukousaamiaisia eliitille Kalastajatorpalla, 120 e/nokka, suljettu tilaisuus, jonne median on turha tunkea sisään.

On mielenkiintoista, että juuri pyhä kolmikko Timo Soini, Laura Huhtasaari sekä Laukkanen on saanut kutsun. Monet ovat valitut, mutta harvat kutsutut. On epäilty, että nämä matkustaisivat veronmaksajien varoin harrastamassa pyhiä aamiaisia, mutta ei. ”Osallistuminen USA:n kongressin rukousaamiaiselle ei ole eduskunnan osoittama työtehtävä, joten eduskunta ei maksa matkakuluja eikä päivärahoja, istunnosta kansanedustajalle syntyy poissaolomerkintä. Pääsääntöisesti osallistujat maksavat itse osallistumis-, matka- ja majoituskulunsa, elleivät he sitten edusta jotain tahoa joka osallistuu kustannuksiin.” Näin Eduskunnan tiedotustoimisto. Timo Soini ei tosin maksa itse matkaansa. Juuri tähän ajankohtaan ilmaantui sattumalta työasioita. Ulkoministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan ulkoministerin tarkoituksena vierailullaan on ”luoda suhteita Yhdysvaltojen uuteen hallintoon” sekä ”käydä keskusteluja eri tahojen kanssa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä”. Tietysti on mukavaa, että Pyhä aamiainen nyt sattui kätevästi samaan ajankohtaan. Siitä, keitä ulkoministerimme tapaa, ei ulkoministeriöstä tietoa anneta. Emme saa tietää sitäkään, onko tätä työmatkaa valmisteltu ennen kutsun saamista, vaiko vasta sen jälkeen. Timo Soinin vaimon työroolista en myöskään tiedä, nimittäin kuin valtio kuitenkin maksaa myös hänen matkansa.

Laukkasen mukaan tämän kertainen rukousaamiainen on mielenkiintoinen siksi, että Trump on ensimmäinen näihin osallistunut USA:n presidentti, joka ei ole tunnustuksellinen uskova. Tosin hän lisää, että Trump kävi monien uskovien tilaisuuksissa kampanja-aikana. Niin kävi. Ja sen olisi huomannut sokea Reettakin Trumpin ruumiinkielestä ja ilmeistä, etteivät siunuut ja rukoilut juuri Trumpille napsahtaneet. Lukuisat suomalaiset uskovat ja Herran nuhteen suojissa elävät toisaalta pitävät Trumpia juuri nimenomaan Herran vastauksena ja Jumalan miehenä. Ehkäpä Laukkasta kiihottaakin ajatus, että Trump on tietämättään Herran asialla. Tietämättään rukousvastaus USA:n kansalle. Profeetta. Kyllä semmoista sietää mennä katsomaan ja kuuntelemaan. Ja siunaamaan tätä kuten koko kristikuntaa.

Ministerimme ja kansanedustajamme ovat siis konservatiivikristillisen järjestön The Fellowship Foundationin järjestämällä aamupalarukouksella, kun 100 vuotta täyttävän maamme valtiopäivien avajaiset pidetään. Tasavallan presidentillä on tapana pitää puhe eduskunnassa, jossa myös ministerit ovat paikalla. Kolmikkomme kuuntelevat samaan aikaan USA:n presidentin puheita. Ja painavat nöyrästi päänsä rukoukseen. No, presidentti kuin presidentti.

Paavo Arhinmäki, se ikävä punavihermädättäjä ja juoppo kommari, tiedusteli ulkoministeriöstä Soinin rukousaamiaisreissusta. Timo Soini ilmoitti itse vastauksena, että Suomessa on uskonnonvapaus. Niinpä. Meillä on vapaus ulkoministerin mennä valtion kustannuksella harjoittamaan uskonnonvapauttaan Yhdysvaltoihin samaan aikaan, kun tasavallan presidentti kunnioittaa eduskuntaa läsnäolollaan valtiopäivien avajaisissa.


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Sinä olet iljetys




”Sinä olet iljetys, niin kuin tekosikin. Toivottavasti tuonelassa kohtusi hakataan pois”. Näin joku hurskas on viestittänyt piispa Irja Askolalle, nimettömästi totta kai. Askola totesi YLE:n sivuilla julkaistussa jutussa, että hän joutuu miettimään, lähteäkö mukaan johonkin juttuun tai sanooko, mitä mieltä on, koska sen jälkeen posti on niin täynnä vihaa.

Arkkipiispa Kari Mäkinen kehui näkemäänsä Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalia. Tästä oli juttu Iltalehdessä. Hänen mukaansa ”musikaali on hyvä osoitus siitä, että suvaitsemattomuuden lisääntymisen rinnalle meille rakentuu yhä suvaitsevaisempi yhteiskunta”. Siihen on matkaa paljon. Heti oli Facebookissa eräiden hurskasten uskovaisten keskustelu, jossa Kari Mäkistä mätkittiin käsittämättömällä tavalla. Tyyli on kuin pahaisilla ”suvakkihuorittelijoilla” ja muilla loanheittäjillä. ”Taitaa olla myös mäkisen suuntaus...”, ”Paha  paimen panee lampaitaan henkensä edestä...”, ”Arkkipiispalle nahkaasu ja piiska käteen”, poimintoina. Jopa arkkipiispan tytärkin otettiin käsittelyyn. Nämä siis ovat uskovaisia. Kun kummastelin heitä törkeyksistä, oli siellä joku sitä mieltä, että arkkipiispan tulee kestää arvostelu. Vihapuhe on ilmeisesti tullut niin arkipäiväistä, ettei sitä enää pidetä vihapuheena, vaan kritiikkinä. Huomautin tästä ja totesin oltavan jo niin sokeita, ettei vihapuhetta tunnisteta enää. Sain vastauksen, että itse olen sokea ja kuvittelen vihapuheeksi sellaisen, mikä onkin vain arvostelua ja sarkasmia.

Arvostelu ei ole kiellettyä, mutta kommentointi oli ala-arvoista tölvimistä ja haukkumista. Ei kritiikkiä sellaisena kuin kritiikin tulisi olla. Arvostelu on sellaista, mistä syntyy keskustelua. Vihapuheesta ja toisen henkilöön käymisestä synny dialogia, eikä mitään rakentavaa. Sain kuulla vielä, että ”dialogin aika on tässä tapauksessa aika monta vuotta takana päin”. Suora lainaus eräältä kommentoijalta. Sangen huolestuttavaa. Mitähän hän sitten käyttäisi asian korjatakseen? Kun nimittäin dialogi loppuu, on helposti väkivallan vuoro astua esille.

Viha syntyy ideologioista. Viha synnyttää vihapuhetta, jolla on ainakin sanan tasolla yhtä julmat ja sadistiset piirteet kuin menneinä pimeinä vuosisatoina, jolloin jo melkein vääränlaisesta katseesta saattoi mennä henki. Sivistys on todellakin ohut pintakerros, joka on pienimmillekin kolhuille altis ja paljastaa synkkiä piirteitä sisältäpäin. Tosin on niin, että ne, jotka törkeyksiä toista mieltä oleville huutelevat, jos ovat sivistyneitä, ovat he sitä hyvin ohuesti. He ovat omaksuneet tietoa, mutta hyvin kapea-alaisesti ja valikoiden. Toisilla sivistyksen pintakerros onkin ohuempi kuin toisilla.

Uskonto on myös ideologia. Uskonto on erittäin poliittista. Siinä esitetään väite maailmasta aivan samoin kuin missä tahansa muussa ideologiassa. Missään ja milloinkaan ei ole esitetty ideologiaa tai väitettä, joka olisi yleispätevä ja jonka jokainen hyväksyisi. Jos joku kuvittelee, että uskonto on tie rauhaan, on hän väärässä. Itse asiassa globaalisti ja historiallisesti uskonnot ovat aiheuttaneet valtaisan määrän konflikteja ja kärsimyksiä. Ja tekevät yhä. Uskonnot törmäävät toisiinsa siinä missä muutkin ideologiat. Uskonnon sisälläkin tapahtuu yhtä pahoja yhteentörmäyksiä. Me Suomessakaan emme välty siltä. Jos pappi tai piispa sanoo parikin väärää sanaa, tulee kuraa. Piispa Askola siis joutuu nykyisin miettimään, mitä sanoo, kun tietää oman mielipiteensä sanottuaan postinsa olevan täynnä kammottavaa sylkemistä.

Papilla ei saa olla omia mielipiteitä. Saadakseen työrauhan papin on oltava kova synnille, mitä on suunnilleen kaikki mitä Raamatussa sanotaan. Saadakseen työrauhan papilla ”kyllä pitää olla kulkuset eli munat jalkojen välissä, eikä pimppaa" (Askolan saama viesti).  Papin tulee pitää kirkon ovet tiukasti kiinni vääriltä ihmisiltä, joita ovat homot, lesbot ja ns. laittomasti maassa olevat. Saadakseen työrauhan papin on rikottava Suomen lakeja ja ihmisoikeussopimuksia. Työrauhalla tarkoitan sitä henkistä koskemattomuutta, joka pitäisi olla jokaisen oikeus. Oikeus saada olla omaa mieltään ilman, että joutuu henkisen väkivallan kohteeksi, ilman että posti ja sähköposti olisi täynnä vihaviestejä ja pahantahtoisia, saastaisia vuodatuksia.

Vihapuhe on noussut ilmiöksi vasta muutama vuosi sitten. Kun vihapuhe muuttuu arkiseksi, ei siitä sitten pian ole kaukana puheiden muuttuminen tekojen tasolle. Oikeaksi fyysiseksi väkivallaksi. Tämä on ollut ja on kehitys suunnilleen kaikissa konflikteissa.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Opportunistilampaat ja norsut posliinikaupassa




Anne Berner on osoittanut olevansa aivan eri leveleillä (Docventures-ilmaisu) kuin me tavan kansalaiset. Hänelle sadat tuhannet eurot ovat kuin karkkipaperia. Bernerin selvityksessä yli 330.000 euroa meni kankkulan kaivoon eli maan suurimmille tyhjäntoimittajille, konsulteille. Hän on myös osoittanut olevansa liberalismissaan aivan omaa erityistä luokkaa: sosialistiliberalisti. Hän olisi tuosta vain ojentanut valtiolta 100 miljoonaa lepyttämisrahoja uuden auton ostaneille, jos autovero olisi ollut poistumassa ja haitannut autokauppaa. Kuten hän olisi tuosta vain sosialisoinut perustettavalle yhtiölle tuotantovälineen, kymmenien miljardien tiestön, verovaroin rakennetun.

Hankkeesta jäi vähän villoja, mutta paljon porua, eikä se lopu heti. Berner ilmoitti selvityksen keskeyttämisen syyksi, että ”sovittiin Sipilän kanssa, että autoverosta ei luovuta”. Jos tämä ei ole pelkkää puutaheinää, niin olen ihmeissäni. Jos tämä puutaheinää on, niin taustalla on oltava joku toinen suunnitelma tai sitten yksinkertaisesti hallituksen yksityistämistehokaksikolta on nuotit pahasti sekaisin tai hukassa.

Suurin osa poliitikoista on opportunistisia lampaita. Heidän ainoa vaikutin pyrkiä päätöksentekoelimiin on päästä vallan ytimeen tai lähelle, mutta heillä itsellään ei ole mitään visiota, omia ajatuksia tai kykyä omaperäiseen toimintaan. Tämä tuli hyvin nähtyä tässä selvityksen selvittelyssä. Sipilä ja Berner kyllä ovat aikaansaapia henkilöitä, mutta politiikassa he ovat kuin norsut posliinikaupassa. Saavat tuhoa aikaan, kunnes heidät hienovaraisesti ohjataan ulos. On ollut kiusallista katsoa ja kuunnella näiden tekemisiä puolustelevien ja selittelevien poliitikkojen haastatteluja. Keskustan Antti Kaikkonen eräässä aamu-TV:ssä ei tiennyt, pitikö hänen kannattaa kätensä nostamalla vaiko ei Bernerin selvitystä ja niinpä käsi sitten vain nytkähteli. Kokoomuksen ministeri Kai Mykkänen kiemurteli 24.1. aamulla. Hän ilmoitti muun sekavuuden seassa, että Bernerillä on Sipilän vahva luottamus. Hän ei sentään käyttänyt sanaa 110 prosenttisesti, kuten noin vuosi sitten Sipilä itse puolustellessaan Berneriä jostain tämän liberalismin hedelmästä. Mykkäsen mukaan Sipilä siis luottaa täysin Berneriin, vaikka nyt "sovittiin", että autoverosta EI luovuta. Vielä perjantaina Sipilä omassa blogissaan ylisti ministerinsä "rohkeaa ja avointa" selvitystä. Autoverosta ei sanaakaan.

Kun Mykkäseltä kysyttiin, saiko hallitus tarpeeksi tietoa Berneriltä selvitystä tehdessään, vastasi Mykkänen väistämällä. Nyt, kun selvitys on jo niin monessa paikassa lytätty ja Berner itse ilmoitti vetävänsä selvityksen, Mykkänen uskalsi jo sanoa, että keskeytys oli ainoa oikea johtopäätös. Että oli kelvoton ja jouti romukoppaan. Sitä ennen hän köhi ja vilkuili sivulleen. Orpo sentään uskalsi sanoa mielipiteensä. Kuten tietysti Perussuomalaiset, jotka ovat huomanneet kannatuksen sulavan kuin kevään lumet aina kun he hallituksen esityksiä komppaavat. Nyt kurssi on toinen. Kuntavaalikeväiset tuulet puhaltavat.

Olen jo ennustanut Sipilän joutuvan lähtemään ennenaikaisesti. En tosin voi juuri kehuskella oikeaan osuneilla povauksilla. Berner ei tämän takia joutune lähtemään. Tosin politiikan tutkija Erkka Railon mukaan Berner on melko helppo vaihtaa, jos hänestä tulee taakka. Ei tainnut tulla vielä. Mutta Berner on Sipilän yhtiöittämistyörukkanen ja asema muuttuu hankalaksi, jos Sipilälle tulee hankaluuksia. Ja siinä kintaalla se jo onkin. On tullut juuri nyt selville sekin, että se nerokas ”kiky” uhkaakin heikentää julkista taloutta, vaikka koko homman piti mennä täysin päinvastoin. Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, että keisari on aivan nakuna!

Mutta jos Berner oikeasti ajoi kivelle karahtanutta liikenneselvitystä, on tappio paha. Berner on niitä, jotka ovat tottuneet saamaan mitä haluaa ja loppuun sen minkä on aloittanut. Hän ei silti jättäne ministerin paikkaa ennenaikaisesti. Hänhän joutuisi olemaan rivikansanedustajana, eikä se narsistille käy. Tässä on muutama kuukausi kevättä, kuntavaalit välissä ja sitten on Persujen puoluekokous. Voi olla, että hallituksemme todellakin näyttää elokuussa erilaiselta.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund ehdotti, että kansanedustajat voitaisiin vaalien sijaan valita arvalla. Arvalla valitut edustaisivat nimittäin ideaalitilanteessa koko kansaa. Minä luulen, että joka tapauksessa eduskunnasta tulisi vähintään yhtä hyvä kuin mitä se on nyt. Todennäköisesti paljon parempi, kun opportunistiset vallanhakijat vähenisivät. Minun puolestani samaa voitaisiin kokeilla nyt ovella olevissa kuntavaaleissa. Siinähän sitä olisi ihan oikeasti uusi ja rohkea avaus. Ja taatusti uutta poliittista kulttuuria.

(lisätty 25.1. Iltasanomissa ollut erittely 330.000 euron käytöstä)