utussa
ei kerrottu, kuinka paljon Kelan olemattoman tai sekavan informaation takia
oikeutettuja etuuksia jää hakematta ja maksamatta. Se määrä on valtaisasti
suurempi. Tarkkaa summaa ei koskaan saada selville. Oikeutettuja toimeentulotukia voi jäädä hakematta 100
miljoonaa per vuosi. Jotkut arvioivat jopa 300 miljoonaa. Nordean ekonomisti
Aki Kangasharju totesi joku aika sitten sopivasti: ”köyhille ei anneta rahaa, koska he eivät osaa käyttää
sitä”.
Ilman muuta huijaus on
paheksuttavaa. Siitä seuraavat rangaistukset ovat tietysti ansaittuja. Kuka
muuten kuvittelikaan, että köyhät ja tukiasiakkaat olisivat kaikki järjestään rehtejä,
moraalisesti suoraselkäisiä ja muutenkin kunnollisia kansalaisia? Mutta sitä
IS:n juttu ei kertonut, että huijausten määrä on todella pieni koko Kelan
asiakkaiden määrästä. Häviävän pieni. Sitäkään IS ei kertonut, että kun Kelan
maksavat etuudet vuosittain liikkuvat noin 14 – 15 miljardin euron tasolla,
niin todettujen huijausten määrä kokonaisuudessaan vuonna 2015 oli 9 miljoonaa
euroa. Tukien maksutapahtumia oli yhteensä neljä
miljoonaa. Huijaustapauksia oli 2149 eli 0,05%. Tämä rajattiin pois.
Laillisia tukia jää hakematta huonokuntoisilta köyhiltä, kouluttamattomilta
sekä yksinäisiltä vanhuksilta. Tukien haku käy työstä ja byrokratia on monille
ylivoimaista. Pienillä paikkakunnilla myös leimautuminen on monelle este. THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö
Pasi Moisio totesi viime vuoden lopulla, että tukien väärinkäyttö on erittäin
vähäistä alikäyttöön verrattuna. Se, että monet tukeutuvat sitten
pikavippeihin, tulee lopulta yhteiskunnalle kerrannaisvaikutuksien kera
huomattavasti kalliimmaksi kuin asianmukainen tukien maksatus.
IS:n jutussa kerrottiin,
että todellisuudessa huijareiden määrä on tuota paria tuhatta paljon suurempi. Kelan
hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen: ”Lienee todennäköistä, että
vain osa väärinkäytöstapauksista tulee ilmi.” Tämä oli arvaus, ja sillä ei ole
muita perusteita kuin mutu. Esimerkkeinä jutussa tarjoiltiin neljä tapausta.
Yksi oli 80-luvulta ja toinen 90-luvulta. Timanttista journalismia, kun yksi
esimerkki neljästä kaivetaan 30 vuoden ja toinen parinkymmenen vuoden takaa.
Tällä uutisoinnilla
läimäistiin kaikkia tuensaajia päin näköä. Näin harhautetaan meidät tavalliset
veronmaksajat paheksumaan sossupummeja veronkiertäjien sijaan. Vastakkainasettelua,
josta presidenttimme julisti joskus olleen ohi. Kun joku onneton keplottelee
muutamia satasia tai sen muutaman tuhannen vuodessa, palautuu tuo raha
kuitenkin kiertoon kansantalouteen. Mutta kun suurituloinen kiertää veroja ja
vie varansa verokeitaaseen tai sijoittaa ulkomaille mukavamman verotuksen piiriin,
on se raha pois täältä.
Mediavälineet eivät
ole tiedonvälitysvälineitä, vaan tiedonjärjestelemisvälineitä. Järjestelemällä
tietoja, rajaamalla ja valitsemalla tietty tulo- eli näkökulma voidaan välittää
haluttua eetosta ja viestiä. Kun hallituksella on hankala asia päätettävänä, on
sille aina eduksi, jos maailmalla tapahtuu ikävyyksiä tai meillä itsellämme on
joku talouteen liittymätön kohu, josta saa mukavan savuverhon. Kun
iltapäivälehdet uutisoivat vaikka esimerkiksi tavallisten ihmisten Kelahuijauksista,
tulisi miettiä, qui bono? Kuka hyötyy? Iltasanomien omistaja on Sanomakonserni.
Sen pääomistaja on Aatos Erkko, yksi Suomen rikkaimmista miehistä. Sen
hallituksen puheenjohtaja on Kone Oy:n pääomistaja Antti Herlin, Suomen
rikkain. Hän on myös useiden muiden suuryritysten hallituksissa, eikä hän ole
aivan kilteimmästä päästä Suomen kansalaisia. Suuryrityksillä ja
suuromistajilla on toisinaan intressejä siinä, mistä uutisoidaan ja varsinkin,
mistä vaietaan.
Harmaa talous maksaa
Suomelle arviolta 10 – 14 miljardia euroa vuodessa. Summa on iso. Suurin osa
verovälttelystä liittyy verokeitaisiin. Sitten meillä on se aggressiivinen
verosuunnittelu, jossa vaikkapa yksityiset lääkärifirmat kierrättävät voittonsa
muissa maissa maksamatta Suomeen ollenkaan veroja – täysin laillisesti. Meillä
on neljä ministeriä pääministeri mukaan lukien, jotka ovat olleet
henkilökohtaisesti osallisina järjestelmässä, jossa suurituloiset voivat
järjestellä tulojaan ja vältellä veroja. Sitten he kertovat meille, että
toimeentulon rajamailla hoipertelevilta pienituloisilta on pakko leikata, kun
suurituloiset eivät saa tukia, joista voisi leikata. Kun harmaa talous on näin
valtava ja siinä on ollut mukana ministereitä, voi miettiä, mitä kaikkea on sen
takana, että Iltasanomissa mätkitään köyhiä huijauksesta, joka on kuin pisara
meressä verohuijauksen rinnalla.
Muuten, Kelan
pääjohtajan Liisa Hyssälän palkka vuodessa on 300.000 euroa. 24.000 e/kk. Monet saavat koko vuoden palkkana saman verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti