maanantai 11. huhtikuuta 2016

Kelahuijaukset ja medialla harhautus





"NÄIN KELALTA HUIJATAAN MILJOONIA". Tämän kaikki tarkkaavaiset kansalaiset parisen päivää sitten varmasti näkivät. Teksti oli Iltasanomien lööpeissä kissankorkuisin kirjaimin. Tämä vain pari päivää sen jälkeen, kun veroparatiisikohu ilmaantui. Ajoitus vaikuttaa varsin oireelliselta. IS:n omistaa isot ja rikkaat. Jutussa kerrottiin, että keskimääräinen huijattu summa on 4300/henkilö. Sitä jutussa ei kerrottu, kuinka paljon Kelan olemattoman tai sekavan informaation takia oikeutettuja etuuksia jää hakematta ja maksamatta. Se määrä on valtaisasti suurempi. Tarkkaa summaa ei koskaan saada selville. Oikeutettuja toimeentulotukia voi jäädä hakematta 100 miljoonaa per vuosi. Jotkut arvioivat jopa 300 miljoonaa. Nordean ekonomisti Aki Kangasharju totesi joku aika sitten sopivasti: ”köyhille ei anneta rahaa, koska he eivät osaa käyttää sitä”.

Ilman muuta huijaus on paheksuttavaa. Siitä seuraavat rangaistukset ovat tietysti ansaittuja. Kuka muuten kuvittelikaan, että köyhät ja tukiasiakkaat olisivat kaikki järjestään rehtejä, moraalisesti suoraselkäisiä ja muutenkin kunnollisia kansalaisia? Mutta sitä IS:n juttu ei kertonut, että huijausten määrä on todella pieni koko Kelan asiakkaiden määrästä. Häviävän pieni. Sitäkään IS ei kertonut, että kun Kelan maksavat etuudet vuosittain liikkuvat noin 14 – 15 miljardin euron tasolla, niin todettujen huijausten määrä kokonaisuudessaan vuonna 2015 oli 9 miljoonaa euroa. Tukien maksutapahtumia oli yhteensä neljä miljoonaa. Huijaustapauksia oli 2149 eli 0,05%. Tämä rajattiin pois.

Laillisia tukia jää hakematta huonokuntoisilta köyhiltä, kouluttamattomilta sekä yksinäisiltä vanhuksilta. Tukien haku käy työstä ja byrokratia on monille ylivoimaista. Pienillä paikkakunnilla myös leimautuminen on monelle este. THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio totesi viime vuoden lopulla, että tukien väärinkäyttö on erittäin vähäistä alikäyttöön verrattuna. Se, että monet tukeutuvat sitten pikavippeihin, tulee lopulta yhteiskunnalle kerrannaisvaikutuksien kera huomattavasti kalliimmaksi kuin asianmukainen tukien maksatus.

IS:n jutussa kerrottiin, että todellisuudessa huijareiden määrä on tuota paria tuhatta paljon suurempi. Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen: ”Lienee todennäköistä, että vain osa väärinkäytöstapauksista tulee ilmi.” Tämä oli arvaus, ja sillä ei ole muita perusteita kuin mutu. Esimerkkeinä jutussa tarjoiltiin neljä tapausta. Yksi oli 80-luvulta ja toinen 90-luvulta. Timanttista journalismia, kun yksi esimerkki neljästä kaivetaan 30 vuoden ja toinen parinkymmenen vuoden takaa.

Tällä uutisoinnilla läimäistiin kaikkia tuensaajia päin näköä. Näin harhautetaan meidät tavalliset veronmaksajat paheksumaan sossupummeja veronkiertäjien sijaan. Vastakkainasettelua, josta presidenttimme julisti joskus olleen ohi. Kun joku onneton keplottelee muutamia satasia tai sen muutaman tuhannen vuodessa, palautuu tuo raha kuitenkin kiertoon kansantalouteen. Mutta kun suurituloinen kiertää veroja ja vie varansa verokeitaaseen tai sijoittaa ulkomaille mukavamman verotuksen piiriin, on se raha pois täältä.

Mediavälineet eivät ole tiedonvälitysvälineitä, vaan tiedonjärjestelemisvälineitä. Järjestelemällä tietoja, rajaamalla ja valitsemalla tietty tulo- eli näkökulma voidaan välittää haluttua eetosta ja viestiä. Kun hallituksella on hankala asia päätettävänä, on sille aina eduksi, jos maailmalla tapahtuu ikävyyksiä tai meillä itsellämme on joku talouteen liittymätön kohu, josta saa mukavan savuverhon. Kun iltapäivälehdet uutisoivat vaikka esimerkiksi tavallisten ihmisten Kelahuijauksista, tulisi miettiä, qui bono? Kuka hyötyy? Iltasanomien omistaja on Sanomakonserni. Sen pääomistaja on Aatos Erkko, yksi Suomen rikkaimmista miehistä. Sen hallituksen puheenjohtaja on Kone Oy:n pääomistaja Antti Herlin, Suomen rikkain. Hän on myös useiden muiden suuryritysten hallituksissa, eikä hän ole aivan kilteimmästä päästä Suomen kansalaisia. Suuryrityksillä ja suuromistajilla on toisinaan intressejä siinä, mistä uutisoidaan ja varsinkin, mistä vaietaan.

Harmaa talous maksaa Suomelle arviolta 10 – 14 miljardia euroa vuodessa. Summa on iso. Suurin osa verovälttelystä liittyy verokeitaisiin. Sitten meillä on se aggressiivinen verosuunnittelu, jossa vaikkapa yksityiset lääkärifirmat kierrättävät voittonsa muissa maissa maksamatta Suomeen ollenkaan veroja – täysin laillisesti. Meillä on neljä ministeriä pääministeri mukaan lukien, jotka ovat olleet henkilökohtaisesti osallisina järjestelmässä, jossa suurituloiset voivat järjestellä tulojaan ja vältellä veroja. Sitten he kertovat meille, että toimeentulon rajamailla hoipertelevilta pienituloisilta on pakko leikata, kun suurituloiset eivät saa tukia, joista voisi leikata. Kun harmaa talous on näin valtava ja siinä on ollut mukana ministereitä, voi miettiä, mitä kaikkea on sen takana, että Iltasanomissa mätkitään köyhiä huijauksesta, joka on kuin pisara meressä verohuijauksen rinnalla.

Muuten, Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän palkka vuodessa on 300.000 euroa. 24.000 e/kk. Monet saavat koko vuoden palkkana saman verran.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti