Jumalauta, saatana,
perkele ja helvetti! Ja liuta muita. Nämä ovat tyypillisiä voimasanoja tiukassa
paikassa. Nämä ja se yleisin, jota tässä en mainitse, ovat nykyisin lähinnä
puheenparren apusanoja ja välimerkkejä. Kirosanat ovat menettäneet tehonsa.
Mutta on todellisiakin kirosanoja, sellaisia, joita ei juuri kukaan uskalla
sanoa ääneen. Ne ovat niin voimallisia, niitä pelätään, niitä kammoksutaan ja
niitä inhotaan pahemmin kuin ruttoa. Rutto on vain sairaus, joka olisi nykyisin
helposti parannettavissa. Mutta ne vitsaukset, joita kukaan ei halua ovelleen
tai postiluukusta sisään tunkeutuvina, ovat sellaisia, joihin parannus saadaan
katkerimman ja kalleimman kautta. Näitä kirosanoja ovat Intrum Justitia,
Lindorff, OK Perintä, Aktiv Kapital ja Svea Perintä.
Velkojen syntyyn on
monta tarinaa, joita tässä ei ole tilaa käsitellä. Useimmat velalliset ovat kuitenkin
alentuneessa tilassa hoitaa asioitaan. Velkojen moninkertaistuminen korkojen,
koronkorkoineen ja perintämaksuineen on aivan huikeaa. Taikurit ovat silmänkääntötemppujen
tekijöitä, jotka viihdyttävät meitä tekemällä tyhjästä jonkun esineen tai
päinvastoin. Esine on silti olemassa ja muuttumaton. Perintäfirmojen taikatemppu
on tehdä kymmenestä eurosta 150 euroa. Ja siinä ei ole mitään viihdyttävää. Esimerkkejä
on lukuisia. Perintäfirmat saavat tehdä laillisesti pienistä veloista
moninkertaisia ja periä ne vaikka oikeusteitse. Ennätys lienee 11 sentin velan
kasvaminen 128 euroon. Kyse on usein perintämaksusta, joka maksamatta jäätyä
kasvaa, kasvaa, kasvaa…
Nämä ulkomaisessa
omistuksessa olevat firmat eivät maksa veroja niistä voitoista, joita ne
tekevät täällä riistämällä velallisia. Ne on rekisteröity veroparatiiseihin. Lindorff
sijaitsee Jerseyllä. Muuten, suomalainen eläkefirma Ilmarinen on sijoittanut tähän
veren- ja veronimijäfirmaan. Joskus velan hoito tapahtuu käytännössä vielä
verovaroin, vaikka toimeentulotuella ei velkoja saakaan hoitaa. Kansaneläkerahoja
nuo roistofirmat kyllä ainakin imevät. Kupattavina on nimittäin paljon köyhiä
eläkeläisiä. Erityisen käsittämätöntä on, että kunnat, kuntayhtymät ja muut
julkiset palveluntuottajat ovat ulkoistaneet perintänsä juuri näille yhteiskunnan
syöpäkasvaimille. Lienee niin, että julkisyhteisöt ovat laiskoja itse perimään
saataviaan ja suomalaisia perintäfirmoja ei kai sitten ole. Moraali kyllä on
tästä kaukana.
Kun perintäfirma
hinautuu köyhän velallisen viereen, on seurauksena aina luottotietojen menetys.
Ja silloin ei oikein mikään enää onnistu. Ei asunnon vuokraus, ei pankkikortin
saaminen, ei saa vakuutuksia, eikä oikein mitään mitä ei käteisellä saa. Tämä
säälimätön ja kylmä sanktio tulee yksityiseltä veronkiertofirmalta, pankkien yhteisesti
omistamalta Asiakastieto Oy:tä. Niiden pankkien, jotka aikoinaan nostettiin ahneuden
aikaansaamasta alhosta verovaroin. Asiakastieto Oy:llä on rahaa kuin Roope Ankan
säiliössä, mutta silti se on runsaissa veloissa. Velat sille on kehitelty eli hienosti
sanottuna sen pääomarakenne on muutettu siksi, että sen ei tarvitse maksaa
veroja. Vuonna 2014 veroja se maksoikin tasan 0 euroa.
Suomessa muutettiin v.
2013 perintäkulujen kattosääntöä pienemmäksi, kun velkojen perintälakia
muutettiin. Perintäyhtiöt eivät jääneet miettimään: ”Lindorff pyrkii
sopeuttamaan tuotantoprosessejaan ja asiakassopimuksiaan muuttuneeseen
lainsäädäntöön, jotta muutoksen kielteiset vaikutukset yhtiön tulokseen voidaan
eliminoida”. Siinä se on sanottu. Perintäyhtiöt ovat tarkoitettu yhteiskunnan
lailliseen kuppaamiseen köyhien ja onnettomien velallisten kautta. Niille on
tärkeintä se, että velallisia on riittävän monta ja että perintäaika on
mahdollisimman pitkä. Että viivästyskoroista tulisi satojen prosenttien
suuruisia. Suomessa on laki, jonka mukaan viivästyskorko saa olla enintään 7
%-yksikköä yli Suomen pankin koron. Mutta silti nämä firmat kiristävät satojen
prosenttien suuruisia korkoja. Kun kiristettävinä on köyhät, niin se sallitaan.
Tämä ei hallitusta huoleta, sen sijaan näiden luottotietonsa menettäneiden ja
toimeentulon rajamailla elävien asioiden kiristämisestä hallitus vielä
huolehtii. Sehän on vain omiaan kannustamaan heitä. Niiltä, joilla vähiten on,
viedään loputkin liikenevät, perintäfirmojen toimesta ja hallituksen
siunauksella.
Yhteiskunta maksaa
perintäfirmojen lisäksi suuria summia ulkomaisille lääkärifirmoille niille
ohjatuista hoidoista. Nämäkin firmat vievät veronmaksajien maksamat voitot
muualle täältä pois kuleksimasta. Näin on päättäjämme hyväksi katsoneet.
”Mikä ei ole oikeus ja
kohtuus, se ei voi olla lakikaan”, lukee tuomarin ohjeissa, mutta kun tuo ei ole laissa, niin siitä ei
tarvitse välittää. On ymmärrettävää, ettei globaali verovelvoitteensa laistava
suuryritys välitä tuon taivaallista oikeudesta ja kohtuudesta, mutta jos ja kun
päättäjämme ovat tunteettomia tuolle Olaus Petrin laatimalle sangen hyväksyttävälle
ohjeelle, on yhteiskuntamme pian ajautumassa pahaan luokkajakoon ja
levottomuuksiin.
Nämä ulkomaisomisteiset
kiskurifirmat toimivat kyllä aivan raamatullisesti: "Älä peri toiselta
israelilaiselta korkoa rahasta, ruoasta eläkä mistään muustakaan, mitä yleensä
korkoa vastaan lainataan. Vierasmaalaiselta voit periä korkoa mutta
maanmieheltäsi et. Kun noudatat näitä määräyksiä, Herra sinun Jumalasi, siunaa
sinua kaikissa toimissasi siinä maassa, jonka nyt menet ottamaan
haltuusi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti