”Taitaa olla hyvyys suvussa”

Presidenttimme poikkesi Heikki Hurstin köyhien joulujuhlassa. Hän sai raikuvat suosionosoitukset, kuten tasavallan presidentin kuuluukin saada. Tuo lainaus on Niinistön puheesta, jonka hän piti köyhille ja leipäjonojen vakiokävijöille. Paikalla oli myös Niinistön vanha puoluekaveri, kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Sitten hän totesi, että Suomesta on sadassa vuodessa tullut parempi maa kuin ennen. Köyhä, tuolloin sisällissotaa käynyt maa on nyt maailman kärjessä. Niin ikään hän totesi, että Suomen 100-juhlavuoden teemana on ”yhdessä”. Että me täällä Suomessa pidämme kaikki mukana, eikä jätetä ketään. Hän jatkoi: ”Jokaisen suomalaisen pitäisi saada tuntea olevansa osallinen yhteisössämme ja yhteiskunnassamme”.

Näin presidentti siis köyhien ja syrjittyjen juhlissa. Jonkun pitäisi kertoa hänelle, että juhlapuheita kannattaisi pitää muualla. Siellä missä niillä ei ole merkitystä. Köyhien joulujuhlissa oli 2000 avuntarvitsijaa. Sellaisia, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet tai jätetty. Sellaisia, joille sana yhdessä tarkoittaa leipäjonossa seisomista ja muita tilanteita, joissa köyhät ja syrjäytetyt ovat yhdessä. Kaksi vuotta sitten vieraita oli 1000. Lisäystä 100 %.

En tiedä, onko presidenttimme aikoinaan poliitikkona ollessaan tehnyt yhtään mitään köyhyyden poistamiseksi. En tiedä, onko Kokoomus koskaan tosissaan yrittänyt poistaa köyhyyttä Suomesta. Viimeiset hallituksemme, jotka ovat olleet Kokoomus-Keskusta -vetoisia, ovat päinvastoin tehneet köyhien asemasta vielä kurjempaa. Viimeksi juuri ennen joulua hallituspuolueiden kansanedustajat hyväksyivät paitsi työttömien lisärankaisun työpaikkojen vähyydestä, myös muita vähäosaisia kurmuuttavia hallituksen päätöksiä. Kansaneläkeindeksin jäädytys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita etuuksia, jotka ovat sidottuja kansaneläkkeen määrään, kuten vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysperuspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus.

Joulun alla hyväksytty työttömien aktiivimalli on ratkaisu, jolla työttömiä rangaistaan samalla tavalla kuin islamilaisissa maissa raiskattua naista aviorikoksesta. On hienoa, että juuri porilainen Mika Luoma päätti ryhtyä toimiin ja erään toisen kanssa teki kansalaisaloitteen tuon nihilistisen ja työttömiä kohtaan vihamielisen mallin kumoamiseksi. Jo viikossa yli puolet tarvittavista allekirjoituksista on kerätty. (edit: to klo 15.30 jo 42700 nimeä eli aloite menee läpi)

Nuo päätökset siis kaikkien kokoomuslaisten hyväksyminä. Ja sitten heti Kokoomuksen kansanedustaja menee ruokailemaan köyhien joulupöytään kokoomuslaisen kaverinsa, presidentin, kanssa. Ehkäpä silkka häpy esti Niinistöä nyt asettumasta Kokoomuksen ehdokkaaksi, kuten viime presidentinvaaleissa. Ehkä hän ymmärsi sen, ettei kokoomuslainen presidentti nyt ole ihan koko kansan presidentti. Tai sitten hän yrittää juuri sitä.

Itse asiassa 100 vuotta sitten ei Suomi varsinaisesti ollut köyhä. Rikkaita oli myös tuolloin ja maatalot vauraita, vaikka pienviljelystilat ja torpat tietysti eivät. Kansantuote oli luonnollisesti pienempi kuin nyt. Mutta silloin ei vielä ollut sitä hyvinvointia, jota pääasiassa työväenpuolueet ajoivat ja joka saavutettiin, kunnes siihen ei enää äkkiä eli nyt olekaan enää varaa, vaikka maassa onkin varallisuutta enemmän kuin koskaan. Presidenttimme itse muuten totesi SAK:n edustajistokokouksessa kesäkuussa 2016, että keskusjärjestö oli toiminut 109 vuotta Suomen asialla.

Perussuomalaiset ilmoittavat mielellään olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Niinistö yritti v. 2006 presidentiksi presidentti Halosen paikalle ilmoittamalla olevansa ”työväen presidentti”. Aika hyvin kokoomuslaiselta. Hän kampanjoi myös iskulauseella, että ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Siitä on nyt yli kymmenen vuotta, mutta ei se vain ole ohi. Vai mitähän Niinistö tuumi vastakkainasettelusta köyhien joulujuhlissa ollessaan? Tai Zyskowicz? Niinistö kutsui koolle itsenäisyyspäivän bileet, joissa vierasmäärä oli muuten sama 2000. Siellä vieraina olleista harva taitaa tietää mitä köyhyys Suomessa tarkoittaa. Ja vieraina olivat luonnollisesti kaikki he, jotka eduskunnassa päättivät köyhien aseman heikentämisestä. Päättäjät siellä, päätösten alaiset Hurstin juhlissa. Vastakkainasettelustahan tässä ei tietysti ole häivääkään.

Hallitus antoi, hallitus otti. Kahtena edellisenä vuonna leipäjonoille myöntämänsä ns. joululahjarahan hallitus eväsi nyt jouluna 2017. Kyse oli miljoonasta 40 miljoonan joululahjarahoista eli vuoden lopun läikkymävarasta. Joululahjoja saivat pääasiassa hallituspuolueiden kansanedustajien eturyhmät ja vaalipiirit. Köyhiltä johdonmukaisesti pois ja niille joilla jo on ennestään. Eikä vastakkainasettelusta tietoakaan.

Jos Heikki Hurstilla on hyvyys suvussa, ei samaa hyvyyttä juuri ole suotu kansanedustiemme enemmistölle eikä hallituksessa nyt istuville. Pelkän pääoman kokonaisverotuksen ollessa EU:n keskitasolla, valtio saisi vuosittain verotuloja 4 - 5 miljardia lisää (lähde: Eurostat). Mitään leikkauksia ei tarvitsisi tehdä eikä valtion ottaa lisää velkaa. Mutta pääoman haltijat suuttuisivat. Se on vain valintoja, politiikka nimittäin. Hyvät tekevät ihmisarvoa kunnioittavia valintoja. Toiset omiaan ja muita hyvin toimeentulevia hyödyttäviä.

(lisäys: kansalaisaloitteeseen tuli vaadittavat 50.000 nimeä täyteen torstaina n. klo 19.30)

Suomalaisuus - kallis ja pyhä asiamme

Toni Jalonen, Satakunnan perussuomalaisten nuorten viestintävastaava ja hallituksen jäsen, kirjoitti SK:n yleisönosastolla maahanmuuttokriittisyydestä ja mitä se puolueessaan tarkoittaa, ainakin hänen näkemyksensä mukaan. Eli hän suoritti jälleen yhden lukuisista maahanmuuttokriittisten näkemysten valkopyykkäysyrityksistä eli rasismista ja vihapuheesta puhdistautumisesta. Hän kirjoitti mm. näin:

"Maahanmuuttokriittisyydessä ei ole kyse vihasta, vaan rakkaudesta. Enhän minäkään erityisesti vihaa yksittäisiä ihmisiä tai ihmisryhmiä, mutta rakastan omaa kansaani."

Niinpä. Tämä lause paljastaa ehkä enemmänkin kuin kirjoittaja halusi tai ymmärsi sen paljastavan, samoin tekee tämä:

”Jokainen täysijärkinen vanhempi ostaa omalle nälkäiselle lapselleen ruokaa ensin ja sitten vasta puolitutun naapurin lapselle uuden polkupyörän. Vihaako hän silloin sitä naapurin lasta?!”

Sitten hän sivaltaa presidentti Niinistöä ja muuntaa tämän sanoman eli vääristelee:

”…presidenttimme Sauli Niinistö sanoi, että laittomasti maassa olevien ihmisten piilottelu on hyväksyttävää, kunhan siitä ei vaan jää kiinni.”

Tosiasiassa Niinistö totesi sen, että hädässä olevien auttamista ei ole kriminalisoitu, ja että kirkon on hyväksyttävää auttaa paperittomia. Aivan kuuten kaikkia hädänalaisia tulee auttaa. Mutta sitten hän sanoi, että jos poliisi tulee kysymään kirkon tiloissa olevista paperittomista, mennään rajan yli, jos kirkonpalvelijat pyrkivät estämään poliisin työtä. Hän ei puhunut mistään kiinnijäämisestä.

Eihän tässä Toni Jalosen mielipidekirjoituksessa ole kyse asenteellisuudesta ensinkään. Ei tietenkään. Eikä vihapuheesta. Ei. Vain pelkästä rakkaudesta kansaa kohtaan. Kunhan se kansa on oma.

Mutta mikä on kansa? Tai mitä on suomalaisuus? Meistä nykyisistä suomalaisista varsin harva, jos kukaan on geneettisesti ns. puhdas suomalainen. Eikä sellaista ole olemassakaan. Suomi, kuten melkein kaikki Euroopan maat ovat olleet ja ovat läpikulkumaita. Itse asiassa geneettinen aineksemme on tutkimusten mukaan Euroopan maista heterogeenisimpia. Ei tarvitse omissa sukujuurissanikaan mennä taaksepäin, kun vastaan tulee saksalaisia. Länsirannikko on aina ollut ruotsalaisuuden vaikutuksen piirissä, kuten vastaavasti itäraja, joka on vuosisatojen kuluessa heilunut sinne tänne. Kaikki nykyiset suomalaiset ovat muuten matujen jälkeläisiä. Esi-isämme ajoivat aikoinaan silloiset kantasuomalaiset, lappalaiset, edellään pohjan perukoille. Myöhemmin näistä alettiin käyttää nimitystä saamelaiset, joka on samaa kantaa kuin sama suomi.

Sittemmin Suomesta lähti runsain mitoin kansalaisiamme muihin maihin elintason perään. Ilman tätä muuttoliikettä Suomessa olisi nyt varmaankin 7 - 8 miljoonaa ns. kantasuomalaista, mitä se sitten tarkoittaakin. Vuosien 1870 ja 1914 välillä 300.000 suomalaista lähti Pohjois-Amerikkaan elintasoa hakemaan. He ryhtyivät maahantunkeutujiksi. Tosin 100.000 palasi myöhemmin takaisin, muiden mukana oma esi-isäni. Olen siis matun ja paluumuuttajan jälkeläinen. 60- ja 70-lukujen taitteessa Ruotsiin elintasoa hakemaan lähti 50.000 suomalaista, mm. isosetäni, joka työskenteli pitkään Volvolla. Hänen perheensä jäi sinne, kuten suurin osa lähteneistä. Vuosien 1945 - 2010 välillä Ruotsiin lähti 573.000 suomalaista. Siinä sitä on maahanmuutto- tai maastalähtökritiikille paikka. Mutta tänne on siis palannut runsaasti muille maille vierahille lähteneitä. Paljon enemmän kuin se lyhyt vuoden 2015 lopun tulvahdus turvapaikanhakijoita. He eivät juuri ole olleet ongelma.

Kävin joku viikko sitten facebookissa keskustelua siitä, kuka on kelvollinen presidentiksi. Eräs totesi, että Laura Huhtasaari on ainoa ehdokas, jonka mielestä presidentin tulee olla syntyperäinen suomalainen. Voi miettiä, että miksi näin. Perustuslain mukaan presidentin pitää olla Suomen kansalainen. Jos tämä olisikin muualla syntynyt, mutta toiminut ja elänyt moitteettomasti ja ollut jo pitkään maan kansalainen, niin miksi presidenttiydelle olisi mitään estettä? Onko presidentti jonkinlainen geneettinen isä- tai äitihahmo? 

Sitten voi pohtia syntyperäistä suomalaisuutta. Aika monellahan ihan tavallisella suomalaisella esivanhemmissa tulee nopeasti vastaan muualla syntynyt. Onko maahanmuuttajien Suomessa syntynyt jälkeläinen syntyperäinen suomalainen vai tulisiko asettaa joku tietty sukupolviraja, jonka yli sukupuu tulee mennä kelvatakseen syntyperäiseksi suomalaiseksi? Onko tuon edellä mainitsemani esimerkin henkilön oma lapsi vielä suomalainen, vaiko edelleen esim. somali, vaikka tämän isovanhemmat syntyivät Somaliassa?

Jos nyt vaaditaan syntyperäistä suomalaista presidentiksi, niin kannattaa muistaa, että vasta Mauno Koivisto oli ensimmäinen Suomessa syntynyt presidenttimme. Muut olivat Venäjän alamaisina syntyneitä. Marsalkka Mannerheim, jota pidetään kansallissankarina, oli 30 vuotta Venäjän keisarillisen armeijan palveluksessa. Hänen sukunsa tulee Saksasta ja se kuului sen aikaiseen hienostoon, jonka piirissä suomalaiset olivat suunnilleen alempi laji. Jos tuolloin olisi ollut kansallismielisesti ajattelevia, olisivatkohan pöyristyneet tämän presidentiksi valintaa? L. K. Relander syntyi Laatokan rannalla, Svinhufvud oli ruotsalaista aatelissukua.

Keskustelussa, jota kävin, löytyi aika monta argumenttia sen puolesta, ettei sillä syntyperällä niin suurta väliä presidenttiyteen ole. Kansalaisuus tulee tietty olla, mutta se kansalaisuus on siis venyvä käsite näinä aikoina. Muuttoliikettä on ollut aina ja on nyt ilmastomuutoksen aiheuttamien sotien vuoksi lisääntynyt jälleen runsaasti. Syyrian sodassakin on paljolti kyse siitä. Ei nyt sentään kansainvaelluksesta vielä voi puhua, mutta katukuvassa näkyy hyvin se, mikä on näkynyt vähän aina maamme historiassa, että Suomi ei ole mikään pussinperukka, vaan ”niemi”, kuten Juha Hurme kirjassaan maatamme kutsuu. Niemet ovat aina paikkoja, joihin tullaan, joista lähdetään ja jonne usein jäädään.

Hyvää joulumieltä. Fortum

Valtionyhtiö (valtio suurin omistaja) Fortum toivotti minulle henkilökohtaisesti sähköpostitse: "Mukavaa joulua sinulle meiltä"!

Viestissä asiakkuusjohtaja Elisa Blomberg ilmoitti haluavansa kiittää minua kuluneesta vuodesta sekä toivottaa oikein hyvää joulua. Olenhan sähköasiakas.

"Joulu on valon juhla ja siksikin lähellä meidän sydäntä. Tänä jouluna Fortum antaa tukensa Punaisen Ristin avustustyölle."

Fortum kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja haluaa auttaa SPR:ää auttamaan. Ja sitten:

"Asiakkaanamme olet mukana rakentamassa puhtaampaa maailmaa joka päivä ja pienilläkin asioilla voit vaikuttaa."

Tästä tuli mieleen se, mitä Fortum halusi oikein intohimoisesti, mutta AVI kielsi, nimittäin laskea 155 miljoonaa litraa vuodessa erilaisia metalleja ja suoloja sisältävää jätevettä tuhkan puhdistuslaitoksesta Mäntyluodon satama-altaaseen. Siinä Norilsk Nickelsin pikku plurautus ja Pori Energian 50.000 litran öljyn oho -päästö Kokemäenjokeen ovat häviävän pientä ja väliaikaista vain. AVI olisi tosin tuon 155 miljoonan metallisuolatun veden päästämisen sallinut, mutta kun nyt kerran kuuntelivat paikallisten asukkaiden kitkeriä kommentteja asiasta, tuli kieltolauseke. Fortum rakentaa laitosta siitä huolimatta ja johonkin ne vedet on sitten aikanaan pakko päästää.

Olikohan paikallisten asukkaitten nämä "pienet asiat" eli vinkuminen puhtaamman lähiympäristön puolesta niitä tekoja, joita Fortum niin lämpimästi minullekin suosittelee? Eliisa Blomberg tarjoili viestissään myös Fortumin energiaa säästäviä vinkkejä, miten saisin tämän joulun ruoat maailmaa pelastaen duunattua. Tämä lämmittää. Saan olla mukana pelastamassa maailmaa.

Mietin nyt vain, onko Fortum todellakin tämän takana? Sen pääjohtajan vuosipalkka on tuommoiset vähän vajaa miljoona euroa + kaiketi ne ainaiset bonukset päälle + 1,4 miljoonan euron ties mistä omistamisesta tulevat pääomatulot. Jos me kaikki otamme Fortumin pikkuvinkeistä vaarin, alkaa se syödä Fortumin tulosta ja johtajaparkojen palkkaakin ennen pitkää. Pääjohtaja Pekka Lundmarkin 80.000 euron kuukausipalkka voisi pienentyä, mikä tietysti harmillisesti veisi motivaatiota.

Fortum haluaa olla pelastamassa maailmaa ja tehdä siitä parempaa paikkaa meille kaikille. Olemmehan kaikki saman arvoisia. Ja kun suloinen joulu on valon juhla ja siksikin on lähellä Fortumin sydäntä, antaa se tänä jouluna siis tukensa Punaisen Ristin avustustyölle. Punaisen Ristin johtajan vuosipalkka on 156.000 euroa. Itse asiassa siellä on useita johtajia, joiden palkat ovat tuollaista sadan tonnin luokkaa. Hyväntekemisen johtaminen on vaativaa, mutta nähtävästi hyvin palkitsevaa työtä.

Fortum pörssitettiin ja sen osakkeita myytiin yksityisille sijoittajille enimmäkseen suunnattuina osakemyynteinä ulkomaisille ostajille. Siis ulkomaisille. Myynnistä valtio sai 1,6 miljardia. Mutta jos se olisi pitänyt ne osakkeet itsellään, olisi osinkoina tullut neljä miljardia enemmän kuin osakkeiden myynnistä tuli.

Hyvää joulumieltä Fortum levitti sitten myymällä sähkönsiirtoverkkonsa Carunalle, jonka omistavat pääasiassa australialainen sekä kanadalainen pankki ja näiden rahastot. Suomalaiset työeläkelaitokset omistaa Carunasta viidenneksen. Ja kuten tiedämme, nosti Caruna kaupan teon jälkeen karusti sähkönsiirtohintoja. Fortum sai tästä kaupasta joulumieltä 2,5 miljardia euroa.

Fortum jakaa joulumieltä noilla rahoilla myös muualla. Se on investoinut Intiaan aurinkosähköön. Se on tarjonnut sähköään hintaan, joka erään intialaisen sähköyhtiön johtajan mukaan on itsemurhahinta. Näin se sai hankittua asiakkaita intialaisten yhtiöiden nenän edestä. Nämä investoinnit, jotka me suomalaiset olemme siis rahoittaneet, siirtyvät muualle eikä niillä tehdä "pieniä ympäristötekoja" täällä. Sen sijaan Fortum haluaa tehdä vähän suurempia ympäristötekoja - laskea 155 miljoonaa litraa suolo-metallivettä mereen.

Olen vielä Fortumin sähköasiakas. Se kilpailutti itsensä Pori Energian edelle huokealla hinnallaan. Molemmat nämä tekevät ”pieniä ympäristötekoja”. Ehkäpä mietin vielä sähkön toimittajaani. Siirtäjä kyllä on Pori Energia. Sitä ei voi kilpailuttaa, kiertää, alittaa eikä ylittää. Pori Energia on Porin kaupungin omistama yhtiö. Sen johtajan palkka on muuten 130.000 e/vuosi. Joku aika sitten se hävisi rosiksessa kiistan, kun se oli lakkauttanut asentajien eli duunarien palkanlisiä.

(Fortumin pörssiasiat, lähde: Esko Seppäsen artikkeli)