torstai 22. syyskuuta 2016

Kenen joukoissa seisot, VVO?




Kenen joukoissa seisot? Kysyttiin aikoinaan eräässä taistolaisessa laulussa. Minä en ainakaan ammattiyhdistyksen joukoissa. Enää. Nuorena liityin ammattiyhdistykseen. Se vain vähän kuin kuului asiaan. Olin KTV:ssä, JHL:n edeltäjässä. Kerran osallistuin johonkin lakkoonkin tai työnseisaukseen. Oli coolia olla osa joukkovoimaa. En muista tuliko siitä mitään tulosta vai oliko yhtä tyhjän kanssa. Se olikin ainoa lakko, missä olen ollut. Sittemmin siirryin SET:iin eli Suomen elokuvatyöntekijöiden liittoon. Jo kauan sitten jätin senkin. Ryhdyin Loimaan kassan asiakkaaksi. Minusta tuli luopio. En muista ay-jäsenyydestäni olleen mitään hyötyä, mutta ei se syynä eroon ollut. Syy oli se, että tajusin isojen ammattijärjestöjen ajavan vain omiensa etuja, ei kenenkään muun. Ei varsinkaan kaikkein onnettomimmissa asemassa olevien. Ne ovat oikeita etujärjestöjä. Omien etujensa ajamisjärjestöjä.

Ammattiliittojen johtajien edut ne vasta ovatkin briljantisti ajettuja. Näiden palkat ovat huippuedukkaita. Kun heillä on herratason palkat, ovat he myös herroja. Herrat seurustelevat herrojen kanssa, eivät narrien, vaikka osa heistä narreja ovatkin. Paperiliiton Jouko Ahonen sen paljasti onnettomasti vuonna 2010 eräässä TV-haastattelussa. Ehkä tyhmyyttään. Hän tuli puolustaneeksi eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtajan 700 000 euron palkkaa. Hän itse istui Varman johtokunnassa hyvillä kokouspalkkioilla, totta kai, ja oli päättämässä toimitusjohtajan palkkioiden nostoa 50 %:lla viidessä vuodessa. Hän katsoi, että ”mittavasta työstä kuuluu maksaa mittava palkka”. Myös muiden isojen yhtiöiden johtajien palkat olivat puolustamisen arvoisia. Viime vuonna Metallin Riku Aalto puolusteli ay-pomojen roheita palkkoja (200 -250.000 e/vuosi), mutta unohti kertoa sen, kuinka monessa eri hallituksessa nämä myös istuvat, joista kokouspalkkioina nostavat tavallisen duunarin vuosipalkan verran, muutamasta istunnosta per vuosi.

Riku Aalto on yksi niistä monista ay-pomoista, jotka istuvat myös VVO-yhtymä Oyj:n hallituksessa. Hän on myös sen puheenjohtaja. VVO harjoittaa asunnonvuokraamista. Se perustettiin vuonna 1969 Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO -nimisenä järjestämään asuntoja maalta kaupunkeihin pakeneville. Se oli yleishyödyllinen osuuskunta. Sittemmin siitä on tullut ammattiyhdistyksille hyödyllinen tuottoisa suurfirma. Sen omistajia ovat nimittäin ammattiyhdistykset 60%:lla. Suuromistajia ovat myös Ilmarinen ja Varma.

VVO pitää vuokratasoa tapissa. Hyväpalkkaiset metallityöläisetkin ovat helisemässä vuokrien kanssa. Pääkaupungin tienoilla yksinasuja ei tule toimeen ilman asumistukea, vaikka olisi kohtuupalkkaisessa työssä. Vuokrat ovat hurjat. Vuonna 2012 VVO peri ”tasausjärjestelmään” vedoten suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle. Puolet taloista se rakentaa valtion tukemana korkotukilainoin. Voitot ovat merisuolattuja. Viime vuoden tulos oli 225 miljoonaa ennen veroja. Suuri osa tästä on veronmaksajien asumistukina sille lahjoittamaa rahaa. Viiden viime vuoden aikana Ay-liike on kuitannut VVO:n osinkoja 50 miljoonaa euroa. Verovapaina, totta kai.

Vuokrien jokavuotisia korotuksia VVO on perustellut remonteilla. Tottahan talojen kulumista kuuluu korjata. Jotkut asukkaat vain ovat huomanneet, että on remontoitu suottakin. On korjattu sitä, mikä ei korjaamista vaadi. Ja kun on korjattu korjaamista vaativaa, jälki on sitä sun tätä. Remontteeraajissa on näkynyt harvoin suomalaisia.

Valtio siis myöntää VVO:lle korkotukia. Sitten vuokralaisten palkat eivät riitä jatkuvasti kohoaviin vuokriin ja he joutuvat hakemaan asumistukea. Ja kun VVO myy rakennuttamiaan asuntoja, se saa miljoonia verovapaina, koska yleishyödyllisyys. Omistajilleen eli ammattiliitoille ja eläkevakuutusfirmoille se maksaa vuosittain hyvästä tuloksesta läskit osingot. Ay-järjestöt saavat nämä verottomina, koska yleishyödyllisyys. Tänä syksynä 5 – 6,5 miljoonaa kukin. - Aivan loistava bisnes. Ja me veronmaksajat osallistumme tähän yleishyödylliseen voitonkäärimiseen. Suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta lihaville ammattiliitoille. Täytyyhän niiden pomojen mittavat liksat mittavasta duunista saada kuitattua. VVO:n hallituksen jäsenien saamia kokouspalkkioita ei muuten julkaista. Eivät kehtaa. Ammattiliittopomoia ei juuri työläisten talkoot ja palkanalennukset huoleta. He saavat palkkansa maksetuksi VVO:n verotuetuista verovapaista osingoista. Ei väliä, vaikka työntekijä jäisi työttömäksi. Sossu ja Kela maksaa VVO:lle vuokran. Joskus Ay-liike vaati kattovuokrien määräämistä. Eipä enää. Vuokrabisnes on sellainen unelmien täyttymys, jota ei pidä suitsia.

Ay-liike perustettiin puolustamaan työläisiä ja ajamaan heidän yhteiskunnallista asemaansa. Yhteiskunta perustuu veronkantoon. Suurfirmat pyrkivät minimoimaan veronsa. Kiertämään niitä. Samaa tekee Ay-liike. Laillisesti. Ay-liikkeen johtajista on tullut kuin Orwellin Eläinten kapinan ne, mitä eläimiä ne nyt olivatkaan, ne jotka lopulta juhlivat isäntäväen kanssa..? Sikojahan ne olivat.
 - - - 

Edit: Kyllä siitä KTV:n jäsenyydestä minulle se hyöty kuitenkin oli, että sain kassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa hetken.

Ja toinen: eivät ne Ay-johtajat vain herroja ole, vaan on siellä rouviakin. Mutta kuten perinteisesti on ollut naisten ja miesten palkoissa tapana ne tietyt erot, on ay-johtajista naisten palkat selkeästi pienempiä kuin miesten. Niiden Ay-herrojen. Erot on tavallisen palkkatyöläisen vuosiansion verran ellei kahden.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti