Liian hyvää ollakseen
totta. Ja kun se liian hyvää on, ei sitä kannata jatkaa. Menee hukkaan ja
tuhluuseen. Uudistetaan se. Näin ilmeisesti YLE:n johtajat ajattelevat heidän
”virtaviivaistaessaan” ohjelmapolitiikkaansa ja kanaviaan. Nyt on Teema ja Fem
-kanavat vuorossa. Ne teurastetaan, palastellaan ja syötetään yhdistetylle
kanavalle ja Areenalle.
Joskus löysin YLE
Peilin. Siinä fiksut, sivistyneet, rauhallisesti ja hyvin artikuloivat henkilöt
keskustelemassa ja puhumassa oikeista asioista. Nimi muuttui sitten YLE
Puheeksi. Linja jatkui ja kaikki hyvin. Mutta se olikin liian hyvää ollakseen
totta. Vuoden 2012 alussa tuli kalsea totuus esiin. Asia, josta olin jotain
kuullut, mutta en ollut sisäistänyt. Että Puhe ja YleX muuttaisivat paikkaa
tjms. Mutta kanava, se Puhe, tuhottiin. Tulikin uudistus ja kuten tiedetään,
uudistuksissa yleensä tuhotaan toimivaa. Jonkun uudistuksen takana olleen pomon
mukaan kanavaa ”nuorennettiin”. Tosi asiassa siitä siivottiin sivistynyttä
keskustelua ja muuta, mikä tekee minulle radion kuuntelusta merkityksellistä.
Kanavasta tehtiin Yle Hölötys & Urheilu. Ennen se oli monen mielestä maailman
laadukkaimpia radiokanavia.
Onneksi on vielä Yle1.
Sieltä tulee vielä ohjelmaa, jota varten meillä on Yleisradio. Kalle Haatasen
haastatteluohjelma toimikoon esimerkkinä radio-ohjelmasta, josta on vaikea
kuvitella sellaista kuulevan kaupallisilta kanavilta. Kalle Haatasen ohjelma
toteuttaa yleisradion tehtävää: jakaa tietoa ja sivistystä. Voin sanoa
tuntevani olevani eliittiasemassa, kun saan kuunnella tällaista. Meillä
Suomessa on sananvapaus, mikä ei ole läheskään kaikkialla itsestään selvyys.
Meillä vielä voi radiokeskustelussa tuoda esiin yhteiskunnan ja talouden
vinoutumia. Meillä voi vielä kertoa radiossa, että luokkaerot ovat edelleen
todellisuutta. Meillä voi vielä kyseenalaistaa poliittista eliittiä ja analysoida
retoriikkaa, jolla hämärretään kansan käsityksiä.
Yleisradioyhtiön
tärkein tehtävä pitäisi olla yleissivistyksen kohottaminen. YLE:ltä tämä
näyttää jäävän sivuosaan kaikkia kumartelevan viihdyttämisagendalta. ”Yli kuudenkymmenen ikävuoteni aikana olen
ollut radio-ohjelmien suurkuluttaja. Nyt koen olevani petetty ja hyljätty.”
Näin eräs kansalainen Yleisradion kehityksestä. Samoin tunnen minäkin. Varoitus
tulevasta saatiin vuosia sitten, kun Yle1:ltä siivottiin Hannu Taanilan
päiväkirjat. Tämä radio-ohjelma oli parhautta kautta aikain. En ole antanut
päätöksen tehneelle Minna Lindgrenille vieläkään anteeksi sitä. Se oli yksi
episodi YLE:n ohjelmistojen virtaviivaistamispolitiikassa ja laadun alasajossa.
Tai sitten jostain vain tuli määräys potkaista hankala tyyppi ulos. Varsinkin
nykyisen hallituksen aikana Taanilan tylytys olisi hallitukselle korvia
kuumottavaa.
YLE:n hallintoneuvosto
on päättänyt Femin ja Teeman yhdistämisestä. Svenska Ylen johtaja Marit af Björkestenin mukaan jaettu kanavapaikka ”tuo
mahdollisuuden siirtää resursseja suomenruotsalaisten ohjelmasisältöjen ja Yle Areenan
kehittämiseen. Näin varmistetaan, että jatkossakin ruotsinkielistä sisältöä on
tarjolla ajasta, paikasta ja välineestä riippumatta”. En ymmärrä. Miksei Fem jo
itsessään ole sitä varmistanut? Yle Areenaa kyllä sopii kehittää. Se on nyt
todella hankala käyttää. Ja sen hakukone on luokattoman huono. Ja sinne Femin
ja Teeman lähetyksiä nyt aiotaan siirtää. TV:n puolella Teemaa on tarkoitus
lähettää viitenä iltana viikossa kello 20 alkaen. Ja jotain iltapäivällä. Sunnuntaina
ja maanantaina ei mitään. Ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti väittää, että Teemaa
ei lopeteta, vaan tämä on uuden alku. Niinpä kai. Minulle tulee mieleen 1984:n
newspeak.
Teema on ollut se
TV-kanava, jossa laatu on ollut elokuvien, dokumenttien ja muiden ohjelmien
valinnan kriteeri. Ei voi väittää, että ”televisiosta ei taaskaan tule mitään”.
Teemalta tulee aina. Kanava valittiin lokakuussa Musiikki & Media
-messuilla Suomen tärkeimmäksi musiikkimediaksi ja Markkinointi & Mainonta
-lehdessä se valittiin Suomen merkittävimmäksi tv-kanavabrändiksi. Tällaisen
kanavan hallintoneuvosto keväällä hävittää. Onnitteluni! On ymmärrettävää, että
hallintoneuvoston jäsenet haluavat jättää jälkensä omalta kaudeltaan ja uudistaa.
Vaikka kuinka typerästi.
Voiko olla enää
sattumaa se, että kaikki vähänkin fiksu ja sivistävä tarjonta suomalaisessa
mediassa kuihtuu? Kaikissa medioissa. Tyhmä tarjonta tyhmistää ja sen kyllä huomaa.
Otsikoihin nousee lähinnä ”tosi”-TV:n tähdet ja saara aallot. Se mitä
kulisseissa tapahtuu, jää sirkushuvien varjoon. Se mitä todellisuudessa yhteiskunnassa
tapahtuu, ei kiinnosta. Miksi kiinnostaisi, kun ei mitään tiedä. Äänestyskarjaa lienee helpompi ohjailla näin. Ja aina parempi, kun entistä harvemmat äänestävät. Tämäkin on eliitin itsellään varjelema totuus. Haastatteluissa he ovat otsa rypyssä huolissaan demokratian tilasta. Demokratia on kuitenkin se, mitä he kaikkein viimeksi kaipaavat.
"Tervetuloa. Mielipiteesi on meille tärkeä.
Ottaisitko osaa lyhyeen kävijäkyselyyn käyntisi jälkeen? Käytämme tietoja Ylen
verkkopalveluiden parantamiseen." Tällaista Yle Areena kysyy toisinaan. En ota osaa enää. Kerran otin.
Silloin, kun Areenan uudistus osoittautui sudeksi. Turhaan. Ei vastausta eikä
tehoa. En silti odottanutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti