Ruotsin pääministeri
ja pääsohvaurheilija Stefan Löfven peräsi taannoin ryhtiliikettä urheilevalta
maailmalta. Hän tarkoittine, että moraalikato on käynyt. Sitähän se onkin.
Moraalikato. Mutta se on tapahtunut siitä lähtien, kun urheilu on ollut
huippu-urheilua, jossa menestys on yhtä kuin voitto ja vain voittajat
muistetaan. Niin kauan kuin liiketalous on ollut urheilussa mukana, on bisnesvoitto
ja kilpailuvoitto kulkeneet käsi kädessä. Väistämättömästi. Ja kun näin on, on
moraalikatokin itsestäänselvyys. Se, joka perää ryhtiliikettä urheilulta, on sokea
tosiasioille tai sitten täydellinen tekopyhistelijä. Huippu-urheilussa ei voi
olla moraalia. Enää, jos milloinkaan.
Lofven oli järkyttynyt
Therese Johaugin tapauksesta. Hänestä Johaugin ympärillä vellovat ”epäilykset” ovat
”potentiaalisesti” haitallisia koko urheilun kannalta. Pääministeri lienee
elänyt umpiossa tai ei tiedä mistä puhuu. Jos joku nyt vielä pitää hiihtourheilua
tai ylipäätään koko urheilua jollain tavalla jalona toimintana, niin kyllä usko
on vahva. Tai sitten käsitys urheilusta ja sen toimintatavoista on täysin
epärealistinen. Joskus sanottiin, että paras voittakoon. Nykyisin sanonta
tarkoittaa, että paras apteekki tai paras voitelija voittakoon. Ja voitelu
tässä ei tarkoita suksia kuin ei myöskään Johaugin huulia.
Urheilun tukeminen,
jäähallien ja muiden areenoiden rakentaminen ovat vieneet yhteiskunnan
voimavaroja kuin kaivo, johon kannetaan vettä. Mikään määrä ei riitä, mutta
mitä yhteiskunta vastineeksi saa, on mitätöntä. Koko julkisen puolen tuki
liikunnalle on joku 750 miljoonaa/vuosi. Suuri osa on perusteltua liikunnan
tukea, mutta paljon menee piilossa huippu-urheilulle. Huippu-urheilun saama suora
valtion tuki on 13 miljoonaa/vuosi. Lajiliitot saavat 22 miljoonaa. Lisäksi
Valon ja Olympiakomitean tuki yhteensä on kuusi miljoonaa. Lasten liikuntaan
lajiliitot jättävät rippuset.
Joskus urheilurakentaminen
saa aikaan pahaa tai täydellistä tuhoa. Kansainvälinen olympiakomitea päättää,
mitä ja mihin rakennetaan, mitä luontoa tai rakennettua ympäristöä tuhotaan ja
kuinka paljon olympialaisten pitopaikkojen tieltä. Parhaan voitelun tarjoaja
voittaa. Maavoitelua suorittavat kansalliset olympiakomiteat. Viimeksi Sotsissa
tuhottiin luontoa ja alkuperäisiä kulttuuriympäristöjä valtavien
urheilusuorituspaikkojen ja hotellien alta silmittömästi. Vladimir Suuren
täytyi saada näyttää suuruuttaan. Yleensä sen jälkeen, kun kisat ovat menneet,
jäävät rakennelmat seisomaan vuosikymmeniä huippu-urheilun likaisen rahan hiljalleen
rapistuvina ja likaantuvina muistomerkkeinä. Lahdessa tuhottiin viime talvena
MM-kilpalatuja rakennettaessa suojeltuja sisällissodan aikaisia juoksuhautoja.
Urheiluun liittyy läheisesti ylimielisyys ja välinpitämättömyys muita kohtaan.
YLE lähettää joka ilta
urheiluruudun, jossa luetellaan tuloksia. Metrejä ja sekunteja. Jääkiekko-otteluinserteistä
saamme joka ilta esimerkkejä lätkän jalosta väkivallasta. Taklauksia ja
tappeluita. Kuka ymmärtää, miksi. Entinen hieno puheradiokanava Yle Puhe on
pyhitetty iltaisin jääkiekolle. YLE on vielä verovaroin maksettu mediatalo.
Jääkiekko ja muu huippu-urheilu sen sijaan on liiketoiminnallistettu
kauttaaltaan. Seurat ovat yrityksiä ja ne toimivat toisten yritysten kanssa.
Huippu-urheilu tulisi
tyyten yksityistää. Julkiselle rahalle riittää tärkeämpääkin käyttöä.
Säästyvistä rahoista tulee tietty suunnata tietty osa lasten liikuntaan ja
kuntourheilun tukemiseen. Huippu-urheilu saisi hoitaa itse oman rahoituksensa,
järjestää kilpailunsa tyystin itse ja päättää myös doping-käytännöistään. Järjestäköön
testaukset omalla kustannuksellaan. Jos antavat doupata, niin siitä vaan. Ainoa
asia, mikä tulee edelleenkin pitää kriminalisoituna, on korruptio. Vaikka
kyllähän urheilun piirissä liikkuu paljon sellaisia fiksuja lakimiehiä ja liikemiehiä,
jotka osaavat naamioida korruption liiketoiminnaksi.
Yhdistysmuotoiset seurat
joutuisivat tietysti ahdinkoon. Mutta kun urheilu nyt on tyystin mädätetty
korruptiolla ja dopingilla, on syytä miettiä, onko urheilu kilpaurheilupäämäärineen
ollenkaan hyvä ajatus. Lapsille täytyy järjestää liikuntamahdollisuudet, mutta
seuroihin heitä ei tulisi päästää ennen kuin täyttävät 18 ja saavat itse päättää
mitä tekevät. Alkakoon sitten harrastaa kemiaa, jos niin mielii. Huipullehan ei
ilman sitä pääse. Ja antautukoon sitten liiketaloudellisille saalistajille.
Ilman niitäkään huipulle ei pääse. Oli laji melkein mikä hyvänsä.
Suomen olympiakomitean
pian uuden puheenjohtaja Timo Ritakallion mukaan Suomen tulisi hakea vuoden
2026 talviolympialaisia. Ei kuulemma tarvitsisi edes paljon rakentaa.
Justiinsa. Onnittelut vaan. Miten saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa?
Ei ehkä Dale Carnegien opeilla, mutta ryhtymällä urheilutoimijaksi ja
hankkiutumalla olympiakomiteaan. Kristillisten Sari Essayah saa pian ystäviä,
menestystä ja vaikutusvaltaa entistä enemmän tuoreena KOK:n jäsenenä. KOK
pyörittää miljardeja. Kelpaa siitä maksella komitean jäsenille 800 euron
päivärahoja. Tai sitten Essayah kunnon kristittynä heti siivoaa KOK:n synnin ja korruptioin pesän. Epäilemättä näin käy.
Tämä kertoo hyvin siitä, kuinka suuri valta urheiluväellä on Suomessa. Urheiluporukka muuten itse mielellään kutsuu itseään "urheiluperheeksi" mistä ainakin minulle tulee aina mieleen Kummisetä-elokuvat.
VastaaPoistaUrheiluväki on asettautunut A-luokan väestön osaksi. Sille katsoo sille kuuluvan itsestään selvyytenä valtion tuet, yritysmaailman tuki, oikeus saada erivapauksia asevelvollisille, saada kunnat rakentamaan lisää urheilusuorituspaikkoja jne.
VastaaPoistaEn ihmettelisi, vaikka yliopistoihin tulisi vielä urheilijakiintiöt USA:n tyyliin. Yritysmaailma sponssaa sitten parhaiten menestyviä opisk... siis urheilijoita, siis tukee yliopistoja. Yliopisto- ja kulttuuriministerimme Grahn-Laasonen on jo oireellisesti ilmoittanut, että valtio on valmis keskustelemaan talviolympialaisten hakemisesta. Pitää nimittäin olla valmis KAIKKEEN, mikä edesauttaa Suomen menestymistä. Urheilija-yliopisto-opiskelijat olisivat Sannin mielestä varmasti soma yhdistelmä.
Ministerimme tietää, että olympialaiset maksaisivat paljon, joten "julkisen rahoituksen lisäksi kisaprojekti edellyttäisi elinkeinoelämän vahvaa sitoutumista ja suurta yksityisen rahoituksen määrää." Niin, siis julkisen rahoituksen lisäksi.