Omaisuus

Matteuksen evankeliumi sanoo (6:19): "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat."

Erään perheen lomamatka loppui, kun heille soitettiin, että heidän talonsa oli liekeissä. Kymmenen huoneen ja 450 asuinneliön hirsitalo rantatontilla. Arvo 750.000 euroa. Sisälle oli koottu irtainta omaisuutta 160.000 euron arvosta, jotka siis niin ikään kärähtivät. Talo syttyi tuleen vorojen peiteltyä jälkiään. Mukanaan he veivät vielä peräti 60.000 euron arvosta roinaa.

Me arvostamme usein henkilöitä, jotka ovat niin sanotusti onnistuneet elämässään. Ja ahkeruushan palkitaan aina. Tässä tapauksessa on onnistuttu varsin hyvin, kun omaisuutta lapsiperheelle oli kertynyt miljoonan verran. Tai sitten se oli perittyä.

Me kunnon evankelisluterilaiset kansalaiset emme huomaa sitä vallitsevaa ristiriitaa, mikä tulee siitä, kun omaisuutta kerätään eli kootaan aarteita maan päälle, mutta uskomme olevamme taivastiellä ja käymme kirkossakin. Me vihitytämme itsemme avioliittoon papin edessä, lapsemme ristitään pyhällä vedellä, nämä käyvät rippikoulun ja silaamme joulun vietomme joulukirkolla. Papit käyvät siunaamassa uusia koteja ja peräti autojakin. Teollisuusyritysten toimitilojen siunauksiakin tapahtuu.

Matt 6:24: ”Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.”

Näin saarnasi Jeesus. Raamatussa ei paljon kerrota Jeesuksen puhuneen seksistä, mutta omaisuudesta sen sijaan tämä puhui. Vaikenivatko Raamatun kirjoittajat häveliäästi Jeesuksen seksipuheista, vai oliko seksin standardit ja syntikäsitykset siitä niin erilaiset tuolloin, ettei ne peräti unohdettiin? Omaisuus ja sen tuoma status selvästi seksiä enemmän eriarvoistavana asiana lienee ollut tärkeämpää käsitellä. Se on ollut ja on poliittinen sekä ideologinen asia. Jeesus oli myös poliitikko.

Sananl. 28:20: "Luotettavan miehen toimissa on siunaus. Joka rikkautta rohmuaa, ei rangaistusta vältä."

Kun Juha Sipilä valittiin Keskustan puheenjohtajaksi ja vaalivoiton myötä maan pääministeriksi, tuli hänestä tätä kaikkea siksi, että häntä pidettiin luotettavana miehenä, jonka mukana maahamme tulisi siunaus. Hänestä tiedettiin, että hän oli menestynyt liikemies, joka firmansa myytyään oli saanut melkoisen omaisuuden. Ja hänestä tiedettiin se, että hän on lestadiolainen, Rauhansanalainen tarkemmin. Sipilä on uskovainen Herran mies. Mutta hänellä on siis suuri omaisuus. Voiko olla silloin Herran palvelija, jos Herra itse on ilmoittanut, että kahta herraa ei voi palvella?

Rauhansanalaiset perustavat siihen, että omatunto on sidottu Raamattuun. Mutta hetkinen, eikö Raamatussa juuri sanota, että helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan? Kun vuosi sitten, Sipilän ollessa juuri tuloillaan pääministeriksi, Iltalehdessä tutkittiin Rauhan sanalaisuutta, kohdistui kysymykset alkoholin käyttöön, television katseluun ja Jumalan terve -tervehtimiseen, muttei omaisuuteen. Kummallista. Lienee omaisuus olla vähän kuin seksi, sitä on tai ei ole, mutta siitä ei puhuta. Vitsejä vain veistellään.

Saarn. 5:10 mukaan rikkaalla ei ole koskaan riittävästi rahaa häntä tyydyttämään ja hän haluaa aina vain enemmän.

Valtiovarainministerimme ei liene uskonmies, mutta vakaa koti-uskonto-isänmaan mies kuitenkin. Hän pääministerimme ohella yritti viedä hallintarekisterilain läpi. Laki olisi paitsi helpottanut rikkaitten rikastumista entisestäänkin, niin vielä sen piilottamisen ja vieläpä veroja kiertämisen. Jeesuskin käski maksaa verot toteamalla, että "antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu”.

Raamattu on hankala käsikirja siihen, mitä tulee omaisuuden kokoamiseen tai sen kokoamatta jättämiseen. Sananlaskujen luvussa kuusi meille annetaan neuvoja siitä, mitä tulee laiskan ja torkkujan palkaksi:

6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. 7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, 8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana. 9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? 10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, 11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin aseistettu mies.

Köyhyys ja puute. Ahkera kokoaa ja pärjää. Ehkäpä näihin jakeisiin perustuu hyväosaisten köyhiin ja työttömiin syytämä morkkaaminen ja hallituksen heihin kohdistama kepittäminen. Itsepä ovat syypäitä onnettomuuteensa. Lukisivat edes Raamattua.

Hirsitalon polttamiseen syypäinä oli kaksi venäläistä jo vuosia Suomessa asunutta maatonta ja kansalaisuudetonta miestä. Heillä ei ollut rikosrekisteriä Suomessa. He murtautuivat taloon, veivät sen mitä vietävissä oli ja tuikkasivat tuleen. Kai peittääkseen jälkiään, aivan kuten teki Vammalan Pyhän Olavin kirkon sytyttänyt onneton, maaton, sijaton ja syrjäytynyt kirkkoviiniä lohdukseen hakenut kulkija. Köyhä piruparka.