Juha Sipilä
blogissaan: "Berneriltä rohkea ja ennakkoluuloton selvitys
keskusteltavaksi". No kuinkas muuten. Kyse on siis Bernerin tieuudistuksesta. Sipilä kirjoittaa, että selvitys (josta
mahdollisesti tulee hallituken esitys) on "uutta poliittista kulttuuria -
rohkeaa ja avointa". En tiennytkään, että rohkea ja avoin poliittinen
kulttuuri tarkoittaa sitä, että valtion omaisuus tulee yhtiöittää ja sitä
myöten työntää verhon taakse. Piiloon avoimuudelta. Rohkeuttakaan tuosta ei siis
puutu. Rohkeutta kai lienee se, että tuodaan esityksiä ja selvityksiä, jotka
joko rikkovat perustuslakia tai sitten niiden perimmäinen tavoite on
yksityistää. Valtion omistusten yksityistämisestä on kyllä jo hyvästi
esimerkkejä. Silti pääministerimme odottaa, että me luottavaisesti uskomme, kun
hän sanoo, että tieyhtiötä ole tarkoitus yksityistää. Me lampaat ja hyväuskoiset.
Sipilän mukaan
toteutuessaan hanke toisi "uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla
merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin". Ja "se avaa
uusia alustatalouden mahdollisuuksia". Avautuvat liiketoimintamallit? Se
tarkoittanee niitä "operaattoreita", jotka tulisivat myymään
tienkäyttöoikeuksia. Samaa kai tarkoittaa hämärä ilmaus
"alustatalous". Sipilän mukaan siis tieverkon investoihin tulisi
lisää rahaa, kun käytetään välistävetäjiä. Miten ihmeessä? Mistä ne lisäeurot
tulisivat? On selvää, ettei noiden "alustatalouden" toimijoiden
palkat tulisi olemaan mitään lapiomiestasoa. Ei. Sinne tulee johtajia ja
"operation coordinator" ym. henkilöitä, joiden palkkauksen maksavat,
ketkäpä muutkaan kuin tienkäyttäjät, ”asiakkaat”.
Sipilän mielestä on
tarve arvioida, miten liikenneverkkoa kehitetään tulevaisuutta ajatellen ja
miten investoinnit rahoitetaan. Ja että korjausvelan paikkaaminen velalla ei
voi olla ainoa vaihtoehto. Liikenneverkko on yhteistä infraa eikä sen
tulevaisuuden pohtimiseen tarvita mitään yhtiötä. Korjausvelka on keksitty
termi ja ideologinen valinta. Miten voi velan otto sitä varten olla ”ainoa
vaihtoehto”? Liikenteestä kerätään jo nyt monin verroin enemmän kuin käytetään
teiden kunnostamiseen. Raha riittäisi kyllä. Tahtoa vaan ei.
Sipilä kertoo, että ”uuden
palvelukonseptit” on helpointa toteuttaa yhtiömuodolla. Mitä ovat ”uudet
palvelukonseptit”? Kun näen tai kuulen sanan ”palvelu”, lompakkoni kevenee
melkein välittömästi. Sanasta palvelu (joka aikoinaan tarkoitti, että alempi luokka teki ylempiluokkaisille palkatonta työtä) on tullut uuskieltä, joka tarkoittaa
liiketoimintaa. Haluaisin avattavan myös, miksi yhtiömuoto olisi helpompi tapa
toteuttaa uudistuksia.
Sipilä: ”Nyt on aika
rauhassa arvioida ja pohtia esitettyjä ideoita”. Rauhassa? Sipilä on
hallituksineen tuonut uusia ideoita niin kovalla vauhdilla, ettei niiden
laillisuuttakaan ole ehditty pohtia. Berner myös itse on jo aikatauluttanut
selvityksensä, joka kuulosti jo esitykseltä. Päätösten tulisi tapahtua jo
parissa kuukaudessa. Tätä kiirettä ei silti tarvitse ihmetellä – kuntavaalit ovat
jo ovella. Sipilän ja Bernerin harmiksi liian ovella.
Sipilän kertoo, että ehdotusten
tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin.
Näinhän se tietysti on. Se kuuluu demokratiaan. Olisi silti kaiken kiireenkin
huomioon ottaen ollut korrektia, että Berner, jolle Sipilä antaa kiitoksen
määrätietoisesta valmistelusta, olisi ollut jo sovitussa TV-keskustelussa julkisesti
koko Suomen edessä. Mutta ei ollut. Eikä syytä ole kerrottu. Hän sentään
päivällä kehaisi, että uudistus on peräti merkittävämpi kuin koko auton
keksiminen.
Sipilän mukaan jos tai kun tulee esille asioita, joita
tulee muuttaa (hän puhuu jo esityksestä), niin niitä muutetaan. Se on Sipilän
mukaan uudenlaista poliittista kulttuuria. Hetkinen, miten niin uudenlaista? Onko
siis tällainen asioiden käsittelytapa keksitty vasta nyt? En tiennytkään.
Sipilän mukaan Suomi
oli uudistamatta liian pitkään ja nyt on rakentavan keskustelun aika. Onko hän
tosissaan? Eikö muka uudistuksia ole tehty vähän väliä? Eikö kaikista niistä
ole keskusteltu? Eikö keskustelu myös ole ollut rakentavaa? Vai onko kyse
siitä, että epämukavista asioista keskustelu kriittisesti EI ole rakentavaa?
Jos esittää kritiikkiä, on se hajottavaa. Kuuliaisen lammaslauman keskustelu on
tietysti rakentavaa – silloin kun eriarvoistavien, epäoikeudenmukaisten ja
harvoja hyödyttävien esitysten hyväksymisestä ”keskustellaan”. Se ei tietty ole
rakentavaa keskustelua, kun käsitellään vaikkapa pääministerin sidonnaisuuksia,
niiden salailua sekä päättäjän esteellisyyttä.
Yksityisyritteliäisyys
on yksi yhteiskunnan tukipilareista, eikä sitä vastaan kukaan liene.
Kummastelen vain pääministerimme eetosta luoda valmiita markkinoita
yrityksille, jotka voivat lakisääteisesti rahastaa niin, ettei ”asiakkailla”
ole mitään valinnanvapautta olla maksamatta. Tässä vapaan markkinatalouden ylin
pappi papittarineen nyt ajaa agendaa, jossa valtiojohtoisen sosialismikapitalismin
kautta on pyrky kaappauskapitalismiin, jossa yksityiset saavat kaapata yhteisen
omaisuuden bisneksen tekoon. Tästä on kyse myös sote-ratkaisussa, jossa kunnalliset
terveyskeskukset yhtiöitetään yksityisten lääkäriketjujen aikanaan
saalistettaviksi.
Raamatun mukaan Jeesus
sanoi, että antakaa keisarille se mikä keisarille kuuluu. Sipilä on muuttanut
tämän muotoon antakaa yksityiselle yhtiölle se mikä ennen kuului
yhteiskunnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti