Porilainen nobody ja Perussuomalaisten kerma

Porilainen nobody ja Perussuomalaisten kerma kohtasivat hetkeksi maailman myrskyissä. Satuin paikalle, kun Persujen ministeriryhmä ja kansanedustajat olivat laskeutuneet kesäkokoukseltaan rahvaan pariin Puuvillassa. Satuin näkemään pari kiihkeätä keskustelukumppaniani ja blogistikollegaani, Anssi Salmen sekä juuri oikeaksi valtuutetuksi nousseen Marko Järvisen. En ollut heitä aiemmin tavannut, joten päätin korjata asian. He tuntuivat jännittyneiltä, mutta tuskin minusta. Kai se juhlan tuntu. Toverillisten kättenpuristusten jälkeen sain oikein eduskuntaryhmän kynän - kynämiehenä. Lisäksi sain karkin ja kirjasen, ”Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet". PS:n oman ajatushautomon tuotos. Höveli huomaavaisuus huipentui, kun PS:n Porin valtuustoryhmän pj. Ismo Läntinen ojensi vielä kahvilipun. Heittelimme kevyttä juttua, mm. josko ryhtyisin persujen kuntavaaliehdokkaaksi. Lupasin harkita. Kun nyt tulin siinä julkisesti persuunnetuksi, katsoin, ettei ollut enää mitään hävett... hävittävänä, joten siirryin yleisöön ottamaan vastaan, mitä persujen kerma tarjosi. Kansanedustajia oli ja kaikki ministerit uutta sote-ministeri Pirkko Mattilaa myöten. Yksi puuttui, Mattilan edeltäjä Hanna Mäntylä. Häntä ei sitten kai kukaan kaivannut, ainakaan puheissa.

Tilaisuuden avasi jämäkästi mutta luontevasti Porin joukkueenjohtaja Läntinen. Hänen jälkeensä lavalle ponkaisi nuorekkaasti eduskuntaryhmän pj. Sampo Terho. Kauhun hetki tuli, kun mikit lakkasivat toimimasta. Onneksi vain hetkeksi. Oli myötätuntoinen tuskanhiki nousta itsellenikin. Terho sai todetuksi sen, mitä me halusimme: edellinen hallitus hävitti työpaikkoja, me persut rakennamme niitä. Oma miehemme Ari Jalonen kertoi reissanneensa Merikarvian suunnalla motskarilla. Vanhaa tietä palatessa oli kuulemma kuin laakereilla olisi ajellut. Täynnä pieniä kiviä, jotka olivat Arin mukaan asfaltin kuoppiin heitetystä paikkaussorasta. Ajelin kesällä samaa tietä, mutten havainnut tuota. Mutta ajankin porvarillisesti autolla. Toinen kansanedustajamme Laura oli sädehtivä kuten aina. Hänestä oli aivan ihanaa nähdä jokaista meitä siellä. Ja oli ylpeä Porista. Hänen tajunnanvirtatekniikkansa aiheutti sen, että porilainen nobody ei aina perässä pysynyt. Mutta me persut olemme paremman maahanmuuton puolesta. Huomatkaa, emme siis maahanmuuttoa vastaan. En saanut tietää, mitä se on, mutta odotan innolla. Se voisi olla sitä mitä Soini toivoi: enemmän kristittyjä pakolaisia. Soinin mukaan on kuolemantuomio, jos ei käänny islamiin Isisin niin käskiessä. Olen saanut kyllä käsityksen, että Isis tappaa monin verroin enemmän väärin uskovia muslimeja, mutta tiedän niin vähän.

Laura muistutti, että työministerimme on tarjonnut aivan upean uuden avauksen; lex Lindströmin, jolla on tarkoitus saada yli 60 vee pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle. Luulin, että demarit ovat jo esittäneet sitä, mutta tiedän niin vähän. Kuulin ainakin kolme kertaa olevamme ”järkipuolue”. Kukapa sitä järjetöisessä puolueessa haluaakaan olla. Tai pölhöpopulistisessa, kuten Terho oppositiopuolueita kuvailee.

Me olemme Soinin mukaan liittoutumaton maa. Emme kuulu Natoon. Emmekä liity, ellei sitten tule tilanne, että se on ainoa vaihtoehto turvata isänmaamme. Isäntämaasopimus USA:n kanssa ja puolustusministeri Niinistön solmima sotilaallinen yhteistyösopimus eivät sitten tarkoita liittoutuneisuutta. Ei, vaikka nuo maat harjoittelevat yhdessä Suomen kanssa ja USA:n joukot ja koneet rymistävät maaperällämme.

Me aiomme saada runsaasti lisää työpaikkoja. En vielä kuullut, miten. Mutta odotan innolla. Meillä on nyt uusi sote-ministeri, joka selosti sote-sotkua. En vielä kuullut, mitä arvauskeskusten ja muun julkisen terveydenhuollon yhtiöittäminen tulee tuomaan ja kuinka nopeasti attendot ne aikovat kaapata. Mutta odotan innolla. Me aiomme keventää verotusta, kun edellinen hallitus vain nosti sitä. Sitä en kuullut, miten pieni tuloveroprosentin alennus tulee elintasoani kohottamaan, enkä sitä, kuinka paljon muut maksut tulevat nousemaan. Mutta odotan innolla. Galluplukumme ryömii pohjissa, mutta ennen vaaleja tulee vielä 30 galluppia, joten mitäs siitä. Me emme luovuta ensimmäisessä erässä tilanteessa 2 – 0. Sitäkään en kuullut, miksi kannatuksemme on mudissa, mutta mitäs siitä. Odotan innolla seuraavaa gallupia.

Yleisö sai esittää kysymyksiä. Mutta kukaan ei halunnut. Anssi Joutsenlahti viittasi ja kysyi. Hän oli huolestunut Satakunnan varuskunnista. Niinistö vannoi, ettei niitä lakkauteta. Toiset pari kysyjää olivat paikallisia persuja. Mutta me persut osaamme esittää oikeat kysymykset. Pian me osaamme esittää niihin oikeat vastauksetkin.

Me persut emme ole analfabeettejä, kuten jotkut ovat nimitelleet. Ja jos ja kun meistä vielä joku ns. möläyttää jotain, on se vain sarkasmia ja huumoria, kuten Soini ohjeisti Terhoa niin medialle kertomaan. Kike Elomaa lauloi vielä lopuksi CCR:n ”Have you ever seen the rain” suomi-coverin, jonka sanoituksesta en valitettavasti saanut Puuvillan kaikukammiossa selvää. Jotain sataa. Toivottavasti ääniä vaaleissa. Mutta kyllä. Mikäs siellä ollessa. Lahjakasta porukkaa.