Turkki. Teokratia

Teokratialla, historian Natsi-Saksalla sekä kommunistisella järjestelmällä ei ole oikein mitään muuta eroa keskenään kuin uskonto. Nämä kaikki perustuvat uskomuksiin, jotka on otettu ja otetaan vallitseviksi totuuksiksi ja joille diktatuuri perustetaan. Teokratia ja demokratia ovat vastakohtia. Demokratia ei läheskään aina toimi moitteettomasti, ja sitä voi sanoa perustellustikin Winston Churchillia mukaillen huonoimmaksi mahdolliseksi hallintomuodoksi, mutta silti kokeilluista parhaaksi. Hyväkin hallintojärjestelmä on aina niin hyvä kuin sitä toteuttavat henkilöt.

Turkissa ollaan muuttamassa teokratiaksi. Presidentti Erdogan on ilmoittanut haluavansa itselleen samat valtaoikeudet kuin Hitlerillä oli. Ja sillä tiellä Erdogan on. Turkissa on tukahdutettu kaikki muut kuin hallituksen ja presidentin äänet. On ajettu huntupakkoa hallinnollisiin virkoihin, viinin lipittämisen kieltoa klo 22 jälkeen, koraanikoulua lapsille ja muita islamin opin mukaisia mukavia asioita.

Turkissa armeija tai jotkut yrittivät siis vallankaappausta. Armeijalla on perustuslaissa siihen oikeus, jos näyttää, että sisäpoliittinen tilanne sitä vaatii. Varmasti siltä on näyttänyt jo pitkään. Presidentti on sysäämässä loppujakin demokratiasta islamilaisen diktatuurin tieltä. Puhdistukset alkoivat niin nopeasti, etteivät kenraalit ehtineet kissaa sanoa. Vankilat ja sellit täyttyvät. Eikä siinä kaikki. Nyt on erotettu 15.000 opettajaa. 21 000 opetuslupaa yksityisissä oppilaitoksissa on peruutettu. 1500 yliopisto-opettajaa tullaan erottamaan. Syynä ”vallankumouksellisten tukeminen”. Oikea syy on islamin oppien vastainen opetus. Yliopistoista on jo kuulunut, että kriittisen ajattelun ja tutkimuksen ajat ovat menneet. Tilalle palkataan luonnollisesti islamin oppien mukaan opettavia uskonviisaita.

2750 tuomaria sai lähteä. "Aletaanko varkailta katkoa käsiä, jos kirkonmiehet valtaavat tuomarien paikat?" Näin kysyi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, jonka mukaan Turkin oikeusjärjestelmä on tuhottu. Näinhän se menee. Teokratiaan ei istu maallistuneet tuomarit. Nämä voivat olla väärillä totuuksilla saastutettu. Nämä saattavat jopa suosia nykyaikaisen Turkin perustajan, Kemal Atatürkin liberaaleja ajatuksia. Sharia-lain voimaan tuloa tuo näyttää ennustavan. Nähtävästi piirustukset ja pidätyslistat ovat olleet jo pitkään valmiit ja nyt onneton vallankaappausyritys käynnisti toimet.

Jotkut pahoittivat mielensä, kun Koskenniemi islamisteista puhuessaan käytti sanaa ”kirkonmiehet”. Kehottivat vielä tätä palaamaan koulun penkille opiskelemaan uskontojen historiaa. Koskenniemi ei liene niin moukka, että hän ei erottaisi uskontoja toisistaan. Taatusti erottaa, mutta tuo on ollut joko lapsus tai sitten retorinen sanavalinta. Nimittäin islam on suoraan johdettu juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Molemmat uskonnot ovat olleet ja osittain ovat vieläkin fundamentalistisissa muodoissaan yhtä ahdasmielisiä ja tiukkoja kuin islam. Vanhassa Testamentissa lienee enemmän ilkeitä rangaistuksia, tappotuomioita ja muiden kansojen tuhoamisia kuin Koraanissa.

Turkki on siis luisumassa islamilaiseksi teokratiaksi ja sitä myöten se jättää pitkiä jäähyväisiä Euroopalle. Riippumaton Pew Research on tutkinut muslimien käsityksiä globaalisti ja julkaissut raportin ”Maailman muslimit”. Sen mukaan valtaosa muslimeista toivoo sharia-lain käyttöönottoa maallisen lain sijaan. Sharia-laista on tulkintojakin monenlaisia ja äärimmäiset ovat julmia Vanhan Testamentin Mooseksen lain mukaisia: mustelma mustelmasta, silmä silmästä, henki hengestä ja aviorikoksesta sekä homoseksuaalisuudesta. Ja tietysti varkaalta käsi.

Kari Salminen kirjoitti osuvasti 19.7. SK:n artikkelissaan ”Kaksi fundamentalismia”, jossa tuota Pewin tutkimustakin käsitteli, että ”uskonto ei ole teologiaa vaan opin tulkinnan säätelemää kulttuuria elävässä elämässä”. Teologiaan ei koskaan kuulu valtion hallinto, vaan uskonelämä ja maallinen pidetään erillään. Teokratiat ovat pelkkiä valtarakennelmia, joihin sovelletaan uskontoa ja jotka perustellaan uskon tekstien tulkinnalla.

Päivi Räsänen, joka miehensä kanssa julkaisi kirjan ”Mistä on kysymys. Avioliitto”, syyllistyy fundamentalismiin poimiessaan Raamatusta eräitä kohtia, jotka vahvistavat hänen uskonnon muovaamia ahdasmielisiä käsityksiä elämästä, kuten se, että homoseksuaalisuus on syntiä, mutta epämukavat kohdat sellaiset, kuten että tottelemattomat lapset on tapettava, hän unohtaa. Päivi Räsänen ja hengenheimolaisensa olisivat valmiita perustamaan valtion hallinnon Raamatun mukaan. Hänhän on todennut ”joissain tilanteissa” Raamatun menevän maallisen lain ohi. Selvää fundamentalistista teokratiaeetosta.

Erdogan on ilmoittanut haluavansa kuolemanrangaistuksen takaisin. Sehän on selvä. Muuten, meillä on oikeusministeri, joka ”tietyissä tapauksissa” kannattaa kuolemanrangaistusta. Jos Päivi Räsänen ei kannata ”tietyissä tapauksissa” kuolemanrangaistusta, hänen uskonsa ei ole Raamatullista. Eli se on sitten kerettiläistä.