Tässä Posti-Hessun, siis Heikki Malisen, jutussa on
tullut jälleen hyvin esille yhteiskuntamme eliitin (poliitikot, pääomapiirit,
yksityisten ja julkisten firmojen johtajat) täydellinen vieraantuminen
realiteeteista siinä, mitä tulee tulonjakoon, rahoitukseen, mihin rahaa annetaan,
mitä valtion tulee tukea ja mitä ei, ja miten valtion yhtiöiden hoidon on
annettu mennä tähän pisteeseen. Kun valtionyhtiö Fortumin johtajien, varsinkin
Mikael Liliuksen järjetön ja törkeä palkitseminen tuli kymmenisen vuotta sitten
julkisuuteen, paruttiin kuorossa, että "ei näin, että kohtuutonta ja kyllä
tähän pitää puuttua"... Ei puututtu. Ei eliitti toisiaan noki. Annetaan
vain pölyn laskeutua ja mennään kuten on menty. Mikael Lilius, joka ryösti
yhteisiä varoja yhtiön nimissä itselleen, on nykyisin Mehiläisen
luxemburgilaisen holdingyhtiön eli verosuunnitteluyksikön yksi omistajista ja
hallituksen jäsen.
Sama laulu kuin Fortumissa on jatkunut muissa valtion
yhtiöissä. Stora Enson johtajan vuosipalkka on 1,6 miljoonaa.
Onko tämä poliitikoista ihan okei? Aivan ilmeisesti on, kun ei mihinkään ole
puututtu. Vähän voi leukoja louskuttaa, jos TV-kamera on paikalla, mutta siinä
kaikki. Valtio on suurin omistaja tässäkin firmassa. Ja tämän firman tytäryhtiö
Uruguayssa on pitkään ryöstänyt paikallisilta maita eukalyptusviljelmiä varten
ja uhkaillut näitä köyhiä pitämään turpansa kiinni. Homma on ilmeisesti vain
pahentunut vuoden kuluessa. Tämä siksi, että Stora Enson sellutehdas saa
rapsakasti raaka-ainetta rahan tekoa varten. Ei kiinnosta. Onhan näiden
firmojen johtajat mukavaa kokkariseuraa ja kenties näistä voi hyötyä vielä.
Saada vaikka poliitikon uran päälle mukavapalkkaisen duunin.
Postin johto kiirehti tänään ilmoittamaan, että he "voivat
keskustella" johdon palkitsemisesta. Olihan pakko, kun jäivät rumasti
housut nilkoissa kiinni. Vielä pari päivää sitten Postin hallituksen johtaja
(muutamasta kokouksesta palkkioita vuodessa 62.000) ilmaisi, että nyt vain on
pakko tehdä näin ja että palkitseminen on ihan asiallista ja ansaittua.
Nykyinen omistajaohjausministeri Paatero tarttui asiaan tänään.
Se nyt vain on onnetonta onttoudessaan, kuten myös pääministerimme
"tuohtumus". Nämä molemmat ovat olleet politiikassa jo sen verran
pitkään, että ovat taatusti tienneet, missä ahneuden ja hävyttömyyden
asteikoilla valtion yrityksissä on menty jo kauan. Molemmat ovat kuuluneet jo
tarpeeksi pitkään hyvätuloisiin, jolloin näkökulma on kapea kuin entisen
valtion virkamiehen leipä. Ja äänet kuullaan vain läheltä, samankaltaisilta,
omalta heimolta. Eliitiltä.
Poliitikot ovat itse olleet hyväksymässä valtion
laitosten yhtiöittämiset, pilkkomiset, virtaviivaistamiset, järkeistämiset ja
muut toimet, joilla yhteiskunnan varoja on saatu entistäkin tehokkaammin ohjattua
muutamien yksityisten käsiin. Poliitikot ovat antaneet vapaat kädet nostattaa
palkat taivaslukemiin. Vapaat kädet tehostaa niin, että vähistä työntekijöistä
otetaan kaikki irti, eikä mikään enää oikein lopulta toimi kunnolla. Vaikka
Suomessa moni asia toimii selvästi paremmin kuin muualla, on se lähinnä vain
tunnollisten työntekijöiden ansiota. Joskus silloin, kun oli olemassa vielä
Posti, Postipankki, Tele ym., asiat toimi siihen nähden, ettei ollut tietotekniikkaa
ja digitalisaatiota, suhteessa nykyiseen varsin paljon paremmin. Ainakin
johtajien palkat olivat jossain suhteessa työtehtäviin.
Paljon puhtaammat jauhot eivät ole, jos edes ollenkaan,
ammattiliittojen johtajilla. He ovat itse Orwellin Eläinten vallankumous
-allegorian puhtaimpia esiintymiä opportunismista. He ovat nostattaneet itsensä
sellaisiin tuloluokkiin, joilla he ovat tehneet itsestään tasa-arvoisempia kuin
edustamansa työläiset. Työläisiähän itse asiassa ei oikein sellaisena enää edes
ole kuin joskus vielä ehkä 70- ja 80-luvulla. Ainakin kun puhutaan
teollisuudesta. Ammattiliittojen edustamat tehdastyöläiset ovat hyväpalkkaisia
ja tukevan keskiluokkaisia, mikäli vielä ajatellaan luokkaeetoksen mukaan eri
populan segmenttejä. Ne, jotka nyt ovat entisaikojen duunareiden asemassa, ovat
perushoitajia, siivoajia, nollatuntilaisia, työkokeilijoita ja osapäivätyöntekijöitä.
Näiden asiaa eivät nuo lihavat kaikki veroedut itselleen varanneet liitot aja.
Tutkijat Anu Kantola ja Hanna Kuusela ovat tutkineet ja
kirjoittaneet kirjan siitä, mitä ylin tulopromille ajattelee yhteiskunnasta. Ja
köyhistä. Useiden mielestä meillä on ”kokonaan työtä vieroksuvia ja joutilaita
ihmisiä”. Sellaisia luikeroita, jotka eivät ota vastuuta elämästään, vaan antaa
muiden maksaa heidän makoilunsa ja bailauksensa. Yhtä moni ei kylläkään ole
nähnyt, missä todellisuudessa miljoona suomalaista elää. Tuossa pulskasti
voivien kuplassa ollaan tuohtuneita siitä, kun ei kelpaa työ. Kyllä pitäisi
kelvata, ne muutamat tunnit viikossa. Tämä sama eetos oli läpikäypänä edellisen
hallituksemme lausunnoissa ja toimissa. Mielenkiinnolla odotan, mitä tämä
nykyinen hallitus tulee tekemään. Mutta tuskinpa mitään. Tähän on menty ja siitä
on vaikea palata takaisin – ”saavutetuista eduista ei tingitä!”
Ministeri Paateron tyhjää kolkutteleva lausunto Postin
johdon palkitsemisen kohtuuttomuudesta TV-kameran edessä tulee suhteisiinsa,
kun samaan aikaan Turun Sanomat uutisoi: ”Ministeri Paateron linjaus tulee
mielenkiintoiseen aikaan, koska Postin palkka- palkkioselvityksen mukaan joulukuussa
on tulossa tavoitteiden täyttyessä maksuun 2X-kannustin. Siinä pienin
mahdollinen palkkio on 12 ja maksimikorvaus 60 prosenttia vuosipalkasta.”
Turun Sanomat ei saanut Heikki Maliselta lausuntoa tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti