keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Rohingyat. Tämän ajan tutsit




Ei ole käsittämätöntä se, ettei länsimaat ole juuri kiinnostuneita siitä mitä tapahtuu Myanmarissa. Siellä siis toteutetaan sikäläistä kristalliyötä. Päivätolkulla. Uhrit ovat nyt muslimeja, rohingyoja. Näitä kidutetaan, raiskataan, tapetaan, heidän asumuksiaan poltetaan ja omaisuutta tuhotaan ja ryöstetään. Pienet lapsetkaan eivät säästy. Erään tiedon mukaan siellä on katkaistu kaulojakin, mikä on totuttu olevan Isisin ja muiden islamistiroistojengien tapa.

Hirmutöissä ja tappotalkoissa on buddalaisenemmistöisen maan armeija. Tätä armeijaa ovat tukeneet mm. Iso-Britannia, Saksa ja Italia. On jo usein nähty, ettei länsimaita kiinnosta paikalliset verilöylyt kansaa murhatessa, mikäli maassa ei ole luonnonrikkauksia tai se ole strategisesti tärkeällä sijainnilla. Tämä meneillään oleva verilöyly ei siis USA:ta ja muita maita paljon kiinnosta. Uhrit ovat köyhiä ja muslimeja, eikä Myanmarissa ole öljyä eikä rohingyiolla varsinkaan. Näillähän ei ole mitään. Näin se nähtävästi länsimainen tulkinta on, että silloin kun ei ole rikkauksia, ei myöskään ihmisoikeuksia poljeta. Näin on myös itse maan johtajakin, rauhannobelisti Aung San Suu Kyi, todennut, kun häntä on ahdisteltu vaikenemisesta. Hänestä ei ole näkyvissä merkkejä etnisestä puhdistuksesta.

Näin kävi myös Ruandassa. Siellä oli kansanmurha pitkällä meneillään, kun länsimaat kiistelivät siitä, onko siellä etninen puhdistus meneillään vai ei. Samaan aikaan hutut tappoivat macheteilla satoja ja tuhansia tutseja päivittäin. Kun viimein sinne lähetettiin YK:n rauhanturvaosasto, eivät ne tehneet mitään. Kuten eivät tehneet mitään Bosniassakaan, kun serbit siivosivat nurkkia ja joukkomurhasivat tuhansittain bosniakkeja ja muslimeja. Poikia ja miehiä. YK:n pääsihteeri oli pyytänyt jäsenmaitaan toimittamaan riittävästi rauhanturvajoukkoja, mutta turhaan. Niitä oli siellä liian vähän.

Rohingyoita on lähtenyt pakolaisiksi Bangladeshiin kolmessa viikossa jo 480.000, kuusitoistakertainen määrä kuin turvapaikanhakijoita tuli Suomeen syksyllä 2015, jolloin koko Suomi julistettiin suunnilleen hätätilaan, tai ainakin eräät julistivat. Ero on vain se, että suuri osa Suomeen tulleista lähti pian pois. Rohingyoilla ei ole paikkaa, minne mennä.

Ja mitä se meille kuuluu, mitä joillekin rohinkoille, tai mitä ne nyt olikaan, jossakin heaven knows missä, tapahtuu? Mutta kyllä, jos ei muuten, niin edes kaiken pragmaattisuuden nimissä pitäisi kiinnostaa. On nimittäin kumman itsesuojeluvaistotonta jättää puuttumatta tähän tiukasti, kuten YK:n apulaispääsihteeri vaatii. Nimittäin väkivaltaa ja etnistä puhdistusta seuraa aina flowback. Tästä Myanmarin sotkusta muu muslimimaailma saa taas uutta polttoainetta. Ja varsinkin opportunistiset islamistiroistojengit. Länsimaiden johtajina ei liene riittävästi pragmaattisia ja laajanäköalaisia henkilöitä.

Aung San Suu Kyi vaikenee siis väkivallasta tai väittää muulle maailmalle, ettei mitään etnistä puhdistusta ole tapahtumassa. Ehkä hän ei olekaan se, mitä vuosikaudet esitti vuosien kotiaresteineen, kukkakoristeineen hiuksissaan ym. olevansa tai sitten hän on pelkkä marionetti. Armeijahan Myanmarissa lienee edelleen todellinen vallankäyttäjä. Ja se saa toimia vapaasti. Ei Venäjä, USA ja muut länsimaat tai YK juuri puutu. Sanahelinää voi esittää, kuten tekopyhästi Britannia, Ranska ja Australia. Nämä maat ovat varoittaneet Myanmaria. Jääpähän merkintä, että ovat osoittaneet ainakin jotain tehneensä. Ja jos ei Suomen tärkein liittolainen USA puutu, niin ei Suomikaan. Päättäjämme toteavat vain että "väkivalta on aina pahasta" ja ”on syytä tehdä kaikki sen eteen, että rauhanomainen ratkaisu saadaan”. Näin aina. Mitä se kaikki on, jää yleensä selviämättä.

Tämä Myanmarin kauheus on myös yksi osoitus siitä, että uskonnot ovat tyyten syvältä. Yhtäkään rauhanuskontoa ei ole. Uskonnot ovat politiikkaa ja inhimillistä toimintaa hyvine ja huonoine puolineen. Ne ovat tästä maailmasta, eivätkä uskonnot itse tee tai takaa minnekään rauhaa. Nämä Myanmarin tappajat ovat buddalaisia. Yksi innokkaimmista ja tylyimmistä vihapuhujista rohingyoita vastaan on buddalaismunkki Ashin Wirathu. Hän on vastenmielinen ja alhainen ihmiskuvatus, joka syytää vihaa puolustuskyvyttömiä ihmisiä kohtaan. Hän ei pidä rohingyoita ihmisinä. Kuten ei pidetty Ruandassakaan tutseja, joita kutsuttiin radiossakin torakoiksi. Wirathu on tehnyt sitä vuosikaudet ja nyt hänen vihan kylvämisensä niittää satoaan. Kristitty länsimaailma katsoo vierestä. Islamistit taas saavat uuden motiivin hyökätä vääräuskoisia länsimaita vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti