Kesäteräteologisia mietteitä. Osat 9 - 12

Kesän luppoaikoina Facebookiin kirjoiteltuja kesäteräisiä teologisia ajatuksia. Julkaisin ne myös blogissani sivustolla blogimetsa.fi.
 
Eivät nämä mitään uusia ja originaaleja keksintöjä ole, vaan näitä monet epäilevät Tuomaat ovat kristinuskon aikojen saatossa näitä pohtineet. Usein hiljaa mielessään, ettei olisi tullut kerettiläisenä grillatuksi pappien toimesta. Mutta edelleen näitä sopii pohtia. Tässä osat 9 - 12. Suluissa julkaisupäivämäärä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 9. Kesäpäivät (21.7.)

Monet uskovien yhteisöt järjestävät kesätapahtumia. Ja usein kesä kesän perään. On ne suviseurat, rukoilevaisten kesäseurat jne. Näillä todistetaan, rukoillaan ja veisataan. Puheenaiheet ovat aina samat: Jumalan hyvyys, Jeesuksen rakkaus ja kärsimys puolestamme, kilvoitus jne.

Mitähän agnostikot mahtaisivat tehdä kesäpäivillään, jos sellaisia järjestettäisiin? Todennäköisesti miettisivät päänsärkyyn asti, onko se vai eiko se ole. Voehan se olla mutta voehan se olla olemattakii. Kaipa siellä enemmän pohdittavaa voisi olla kuin vaikka uskonnottomien kesäpäivillä, joissa ei juuri pohdittavaa olisi. Ateistien kesäpäivillä taitaisi olla vilkasta. Suunvuoroa ei saisi kilpailtaessa parhaasta Jumalan olemassaolemattomuuden selityksestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Muut maailmat (31.7.)

Buzz Aldrin näki 50 vuotta sitten ufon Apollo 11 lennon aikana, väittävät jotkut ufointoilijat. Aldrin itse arveli nähneensä jonkin aluksesta irronneen kappaleen. Niin, yhtäkään ufoa ei ole nähty lukuisilla avaruuslennoilla, ei jenkit, eivät neukut/venäläiset, eivätkä ketkään muutkaan. Ei tosin Jumalaakaan. Todistettavasti toisesta maailmasta tullutta lentokapinetta ei kukaan ole nähnyt. Ufoja kyllä on nähty runsaasti eli niitä "unidentified flying objects". Eräs aikojen takainen tuttunikin vouhkasi nähneensä. Hänelle tosin viina maistui ja kunnolla.

Raamatussa Jumala käski ihmistä täyttämään maan. Mutta ei muita maita tai maailmoja. Raamatussa ei ole kuvauksia muista maan kaltaisista maailmoista, eipä tietenkään. Hyvä kun edes muutama planeetta tunnettiin. Ei siis niitäkään kaikkia. Tarinoiden kirjoittajat tiesivät suunnilleen antiikin maailman, joka oli suunnilleen Rooma, Egypti, Levantti ja Kreikka. Amerikoista, Australiasta, Skandinaviasta tai Malediiveista ei tiedetty mitään. Kuinkas sitten jostain toisesta aurinkokunnasta? Mutta nyt tiedämme, että on myös muitakin planeettoja kuin tuntemamme. Siis muita tähtiä kiertämässä. Ja monta mahdollista maan kaltaista. Ensimmäinen löydettiin vasta 1992 ja nyt niitä tunnetaan 4000. On arvioitu, että maapallon kokoisia olisi pelkästään Linnunradassa 46.000.000.000. Aika monta maata täytettäväksi. Mutta Jumala on kiinnostunut Raamatun mukaan vain tästä omastamme, ainakin ilmoituksestaan päätellen.

Vai antoiko Jumala muille luomilleen siellä jossain omat ilmoituksensa? Universumihan voi vilistä elämää, mutta se on niin laajalla alueella, ettemme ehkä koskaan tule tietämään siitä mitään. Eikä oma Jumalammekaan mitään niistä hiisku.

Siis emme tiedä, onko muuta elämää jossain. Se voi olla niin toisenmoista, ettemme kykene huomaamaan sitä, vaikka jotain Solariksen kaltaista planeettamaista organismia tai bakteeritasoista. Sivilisaatiot voivat olla niin lyhytaikaisia ja eri aikoina, etteivät ne voi siksikään kohdata.

Universumi on niin valtaisa, ettemme edes pysty kuvittelemaan sitä. Tähtiä on enemmän kuin on hiekanjyviä koko maapallon hiekkarannoilla. Satoja miljoonia galakseja, jotka jo ovat niin suuria, ettei ymmärrys riitä hahmottamaan niitä. Eksoplaneettoja löydetään jatkuvasti lisää pelkästään omasta Linnunradastamme. Tilaa universumissa kyllä on vaikka miljoonille elämää kuhiseville planeetoille, vaikkei yksikään sivilisaatio koskaan tavoittaisi toista. Ja jos universumi onkin loputon, on silloin sivilisaatioiden määrä aivan määrätön.

Jos Jumala olisi luonut tämän kaiken, niin voi kysyä, miksi tämä loi sellaisia valtaisia jättiläistähtiä kuin VV Cephei A tai Canis Majoris, joiden rinnalla aurinko on kuin pieni pölyhiukkanen, jonka rinnalla maa taas on kuin pikkuruinen pölyhiukkanen… Ja noita jättitähtiä on lukematon määrä. Sitten voi kysyä, miksi tämä pieni mitätön pölyhiukkanen, maa, on sille Jumalalle niin kovin tärkeä, että se on meille ihmisille peräti elämän ja kuoleman kysymys.

VV Cephei A ja aurinkomme.



- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 11. Julmuus (5.8.)

"On julmuutta antaa ihmisten kulkea kohti kadotusta" – Vuosaaren kirkkoherra Mäkelä perusteli puheitaan helmikuussa kirkossaan, kun hänen julkisesta kääntymyskirjeestään oli noussut kritiikkiä. Tämä kyseinen pappi on yrittänyt käännyttää kiihkeästi ihmisiä. Ettei vain "taivaspaikka" menisi sivu suun. "Jos Jumala ei haluaisi meidän kääntyvän, niin miksi hän sitten puhuu meille siitä niin usein Raamatussa?" Näin Mäkelä kysyi.

Mutta eikö suurinta julmuutta ole se, että Jumala valmistaa tieten tahtoen paikan, oli se sitten tulijärvi, helvetti tai kadotus, ja on tiennyt jo ennakolta, ketkä sinne joutuvat. Ja joutuu sinne ikuisesti, vaikka ei edes pyytänyt saada syntyäkään? Eikä suurta julmuutta ole luoda ihmisiä tänne, antaa näille "vapaan tahdon" valita "oikein" ja pysyä samalla koko ajan piilossa ja ilmaantumatta missään vaiheessa esiin todistamaan itseään oikeaksi ja sitten antaa niiden, joiden hän tiesi jo ennalta syntyvän syntisiksi, joutua jonnekin gehennaan?

Jussi Mäkelä, siis yliopistollisen koulutuksen saanut hyväpalkkainen kirkkoherra, sitten pokkana kertoo, ettei kenelläkään ihmisellä ole oikeutta valikoida helvettiin joutuvia, vaan Herralla on ENKELIT sitä varten. Siis what on earth, Kaikkitietävä ja Kaikkivoipa, joka siis on tiennyt jo ennalta ihan kaikkien kohtalon, käyttää enkeleitä erottelemaan ne vuohet ja lampaat? Entä mitä ihmeen virkaa sitten on enää sillä Jeesuksellakaan ja sillä "sovitustyöllä"? Vai oliko tämä vain spektaakkelia varten?

"Herää Suomen Siion, herää, usko Jumalan sanaa, juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä. Luopumus on alkanut, sinun on astuttava rohkeasti esiin, et voi vaieta totuudesta!" Näin kirkkoherra päätti helmikuisen saarnansa. Mutta eniten totuudesta vaiennut, jo pari tuhatta vuotta, on itse Jahve. Ei ole puhua pukahtanutkaan sitten ristiinnaulitsemisen. Silloinhan tämä tapattaessaan poikansa, totesi taivaasta: "Tämä on minun rakas poikani".

Mutta JOS Jumala haluaisi meidän KAIKKIEN pelastuvan, niin miksi ihmeessä hän antoi meidän ryhtymän syntiä tekemään tai peräti jo perisyntisinä syntymän? Miksi ihmeessä hän ei sitten pelasta meitä kaikkia, jos nyt niin haluaa? Mitä haluamista siihen kaikkivoipa ja kaikkitietävä enää tarvitsee? Hän leikittelee selvästi ihmisellä kuten kissa hiirellä. Mutta erona on vain se, että kissa ei itse ole julma, vaan toteuttaa Jumalan luomisessaan sille antamaa vaistoa.

Entä Jumalan omat synnit? Miten niitä pitäisi käsitellä? Hänhän selvästikin tappaa edelleen miljoonittain ihmisiä myrskyissä, maanjäristyksissä, epidemioissa ja muissa luonnonkatastrofeissa. Hän antoi määräyksen tappaa amalekialaiset ja muita eläimineen kaikkineen. Naiset sai ottaa seksiorjiksi. Kun hän rohkaisi egyptiläisiä päästämään israelilaiset vapaiksi, hän antoi näille kärsimyksiä, paiseruttoa, tappavia rakeita ja muuta. Ja tappoi perheiden ja karjan esikoiset. Ja kun Egyptin armeija kuitenkin lähti takaa vapaaksi päästettyjä, hukutti kokonaisen armeijan, jossa taatusti oli suuri osa armeijaan määrättyjä ihan tavallisia kilttejä miehiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12. Uskoa sinapinsiemenen vertaa (6.8.)

Ihminen ei valitse äidinkieltään, vaan äidinkieli ihmisen. Niin ei valitse myöskään uskontoaan, vaan se ihmisen. Usko määrittyy uskonnon kautta. Kun syntyy kristinuskoiseen maahan, tulee mitä todennäköisimmin kristinuskon määrittelemään uskoon. Jos tulee. Uskoon tuleminen vaatii tietyt henkiset ominaisuudet ja ympäristön. Kun uskonto on osa ympäröivää kulttuuria, saattaa tulla uskoon. Mutta syntyessä kulttuuriin, jossa ei jumalia juuri tunneta, ei välttämättä uskoon tule. Mihin silloin uskoisikaan, ellei sitten olisi sattunut syntymään kaukaiseen eristyneeseen heimoon, johon ilmaantui valtava laiva tai lentokone ja sen mukana oudon näköisiä ihmisiä ihmeellisiä tavaroita tuoden. Lastikultti, cargo cult. Laiva tai lentokone on silloin se jumala ja lasti, cargo, on se uskonto.

Jotkut sanovat, että ihmisellä on synnynnäinen jumalataju. Mutta tämä käsitys on kapeakatseinen. Alkuperäisheimoilla ei juuri ole tai ole ollut uskoa, ellei sitten joitain animistisia kultteja ja muita taikauskoja. Mutta ei jumalia.

Tierra del Fuego on Etelä-Amerikan kärjessä oleva paikka, jonne Charles Darwin Beaglen reissuilla kerran saapui. Hän oli silloin vielä itse uskossa. Havainto ja toteamus: "Ei ole mitään todisteita siitä, että alkuperäiskansoille olisi annettu jalo usko kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Päinvastoin, runsas todistusaineisto, joka ei ole peräisin satunnaisilta matkailijoilta, vaan pitkään villiheimojen parissa asuneilta ihmisiltä, osoittaa, että on ollut ja edelleen on suuri joukko kansoja, joilla ei ole minkäänlaista ajatusta yhdestä tai useammasta jumalsta ja joiden kielessä ei edes ole sellaiseen viittaavaa sanaa." -Darwin, Ihmisen polveutuminen

Eräs ghanalainen kertoi taannoin eräälle suomalaiselle uskonnosta maassaan. Kristityt ovat enemmistö ja kirkkoherrat keräävät kymmenyksiä, siis 10% seurakuntalaistensa tuloista.  Mutta yhdeksän kymmenestä käyttää rahat itse. Ostavat prameaa elämää ja hienoja kärryjä. Peräti lentsikoitakin. Siis vain 1/10-osa on rehellisiä. Tarkoittaa: oikeasti uskovia. -Tosin USA:ssa on runsaasti TV-pastoreita, jotka kylpevät rikkauksissa.

Afrikassa, kuten missään muuallakaan, ei pääosin ollut kristinuskoa ennen sen sinne viemistä. Suomessakin oli animistiset uskomukset vallalla ennen kristinuskon miekkalähetystä. Eräin paikoin Afrikassa sinne lähetetty kristinusko on sekoittunut primitiivisiin taikauskoihin ja niinpä papitkin ovat osallistuneet taikamenoihin ja hyväksyneet mm. albiinojen tappamisen ja jäsenien taikakaluiksi ottamisen. Kristinuskosta on tullut yksi lisähöyste taikauskoon.

Minulla ei ole jumalatajua. Ei uskoa sinapinsiemenen vertaa. Opin jumalajutut, kun niistä minulle pienenä kerrottiin. Rippileirillä minut indoktrinoitiin luulemaan olevani uskossa. Kunnes unohdin sen parissa viikossa. Minulla ei ole ollut mitään valaistumiskokemusta. Ei mitään tajunnan hetkeä, jossa kaikki suhteutuu ja liittyy kaikkeen ja kaikella on yksi ja sama lähtökohta ja päämäärä. Olen tyyten jumalatajuton, mutta silti en osaa olla siitä onneton.