USA MATKALLA KOHTI TEOKRATIAA

 

 MAKE AMERICA GILEAD AGAIN

 (Julkaistu Humanisti & Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/25)

 

 

 

Erityisen mielenkiintoiseksi kirjan ”Kristillinen äärioikeisto ja TRUMP” tekee se, että Atte Korhola tunnustautuu heti kättelyssä olevansa tunnustava kristitty. Ei heti uskoisi, kun kirjassa kyytiä saavat USA:n evankelikaalit ja muu kristillinen oikeisto. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ei meteliä tästä ole juuri pitänytkään toisin kuin samoihin aikoihin Trumpin Amerikkaa toiselta kantilta ja myötäsukaisesti käsittelevän kirjan kirjoittanut dosentti Markku Ruotsila.

Tätä kirjoittaessani (helmikuu) Trump on ollut vallassa nelisen viikkoa ja on sinä aikana paitsi pitänyt lupauksensa, mennyt paljon pidemmällekin. Panaman kanava, Kanada, Grönlanti, globaali kauppasota, liittovaltion purku jne. Ensi töikseen hän armahti Capitolin rynnäköstä tuomitut ”marttyyrit”. Helmikuussa Trump ilmoitti erottavansa Capitolin rynnäkköä eli vallankaappausyritystä tutkineet FBI:n virkailijat. Ei olisi pitänyt olla yllätyksenä Venäjän, sotarikollisen hallinnon, kelkkaan lähteminen ja Ukrainan yli käveleminen.

Trump ei ainoastaan koettele lain rajoja, vaan kävelee sumeilematta kaiken laillisuuden ja oikeuden yli. Agendana on keskittää koko valtio presidentin määräysvallan alle. Project 2025 -hanke, josta Trump väitti olevansa tietämätön, on tiekartta liittovaltion hajottamiseen ja diktatuuriin. Rukousaamiaisella 6.2. Trump ilmoitti kristittyjen olevan USA:n syrjitty ryhmä. Pään nyökkäys evankelikaalien suuntaan. Rukousaamiainen on muuten erään kulisseissa toimivan äärikristityn järjestön, ”The Fellowship”, perustama.

Äärioikeistolaiset kristityt sekä evankelikaalit olivat merkittävässä osassa Trumpin voitossa, mikä kirjassakin esille tulee. Nämä taputtivat käsiään Trumpin ilmoitettua Gazan haltuun ottamisesta ja palestiinalaisten pakkosiirrosta. Tämä on yksi niitä asioita, joita ajamaan USA:n äärioikeistouskovat Trumpin läpi ajoivat. Nämä ääriuskovat uskovat täysillä yhdysvaltalaisten olevan ainoa oikea Israel, kadonneen heimon jälkeläiskansa, jota häröinen ns. angloisraelismioppi julistaa.

Trump voi tehdä ja sanoa mitä vain, vaikka ampua jonkun kadulla, eikä se haittaa evankelikaaleja, koska he kaikki ovat ”valittuja”. Kuningas Daavid saattoi tehdä mitä vain, mutta ”valittuna” oli Jumalalle mieleen. Trump onkin jo esiintynyt eräässä kuvassa kruunu päässään.

Korholan kirja kertoo siitä, miten uskonnollinen ääriajattelu on tunkeutunut politiikkaan tarkoituksena saada USA:sta oikeasti sellainen Gilead, josta Margaret Atwood jo vuonna 1985 varoitti kirjassaan ”The Handmaid´s Tale”.

Kirja ei käsittele niinkään Donald Trumpia, vaan on enemmänkin laaja kuvaus amerikkalaisesta ääriuskonnollisuudesta historiasta nykyaikaan. Tarinaan mahtuu paitsi politiikkaan sotkeutumista, myös väkivaltaa ja joukkoitsemurhia. Nämä ääri-ilmiöt saivat alkunsa 50-luvulla äärikarismaattisesta Latter rain -liikkeestä ja ovat jatkuneet nykyiseen dominionismiin, jolla pyritään saamaan koko yhteiskunta teokratiaan. Dominionismi sai alkunsa jo 1900-luvun alussa John Alexander Dowien helluntalais-karismaattisesta ja sairaalloisesta toiminnasta absurdeine Zion Cityineen kaikkineen.

Vaikka Korhola onkin ympäristötieteilijä, eikä yhteiskuntatieteilijä tai politiikan tutkija, on hänellä laaja harrastaneisuus Yhdysvaltain historiasta ja politiikasta. Hän ilmoittaakin, ettei kirja ole syvällinen tutkielma tai analyysistä amerikkalaisesta kristillisestä äärioikeistosta. Mutta laaja analyysi kuitenkin, jopa turhankin laaja. Välillä oli tulla ähky lukuisten häröisten megakirkkojen, uskolla miljardeja rahastaneiden megakirkkojen ja TV-pastoreiden esittelystä. Vähempikin olisi riittänyt. Häikäilemättömin ja vastenmielisin on Kenneth Copeland. Kerran tämä suutahti, kun haastattelija sanoi tätä miljonääriksi. Hän korjasi olevansa miljardööri. Jumalan armosta.

Evankelikaalien ja helluntailaisten nykyisen mielettömyyden takana on vuosikymmenten kehityskulku. Tätä historiaa Korhola selvittää varsin ansiokkaasti. Mutta näiden höyrähtäneiden äärikristittyjen vihan lietsontaa, muiden, jopa kansojen, dehumanisointia ja demonisointia ei ole helppo ymmärtää kirjan pohjaltakaan. Tuolla uskonnollisella pahuudella ja ahneudella ei ole rajoja. Paradoksaalisesti se, että USA:ssa valtio ja kirkko ovat irti toisistaan, on tämä antanut tilaa kahjoille poliittista valtaa hamuaville uskonnollisille liikkeille. Trumpin myötä nämä sitä myös saavat, eikä Gileadista sitten olla enää kaukana. Tätä vaarallista kehitystä kirja kuvaa erinomaisesti.

 

 

 

USA:n 1984. Vuonna 2025

 

Nykyisen USA:n nykyinen varapresidentti J. D. Vance kävi helmikuussa Euroopassa luennoimassa arvoista, arvorappiosta ja sananvapaudesta. Hän siis moitti Eurooppaa sananvapauden rajoittamisesta.

Tässä listaus sanoista, joita Trumpin & J. D. Vancen Amerikan hallinnossa ei saa enää käyttää tai niitä pitää välttää. Listauksen on koonnut New York Times.

New York Timesin mukaan sanat ovat esiintyneet aiemmin hallituksen muistioissa, virallisissa ja epävirallisissa ohjeistuksissa sekä muissa NYT:n tutkimissa asiakirjoissa. Joidenkin sanojen ja termien poistaminen julkisilta verkkosivustoilta Trumpin hallinto määräsi tehtävän heti. Mukana tässä uuskieleen soveltumattomien sanojen jakelussa ovat totta kai koulut ja niiden opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmathan USA:ssa laatii nykyisin Trumpin hallinto, kun opetusministeriö on Trumpin mukaan tarpeeton ja se lienee jo Dogen lakkautuslistalla. Ministeriön johdossa on ex-showpainijohtaja Linda McMahon, jonka tehtäväksi Trump on määritellyt itsensä tarpeettomaksi tekeminen.

Sananvapaus sinänsä ei olekaan Trumpin Amerikassa arvo sinänsä, vaan se, mitä saa sanoa ja mitä ei. Euroopassa sosiaalista mediaa suitsitaan Vancen mukaan. Mutta Euroopassa on lainsäädäntöä, jolla on tarkoitus estää disinformaation levittämistä, varsinkin sitä millä pyritään vaikuttamaan politiikkaan.

Ei liene menevän pitkää aikaa, kun listan sanojen käyttöä aletaan rajoittaa muuallakin yhteiskunnassa. USA:n "newspeak" ei kaipaa sanoja, joissa voi olla mielleyhtymiä aktiiviseen yhteiskunnallisen toimintaan ja mikä kauheinta, wokeen.

Mutta Yhdysvalloissa on toisin. Kaikki kääntyy hyväksi, kun hyväksytään oikeat kristilliset arvot ja oikeanlainen sananvapaus. Yhdysvaltain muuttaminen Oceania-Gileadiksi, Project 2025, on hyvässä vauhdissa.

Listaus:

accessible
activism
activists
advocacy
advocate
advocates
affirming care
all-inclusive
allyship
anti-racism
antiracist
assigned at birth
assigned female at birth
assigned male at birth
at risk
barrier
barriers
belong
bias
biased
biased toward
biases
biases towards
biologically female
biologically male
BIPOC
Black
breastfeed + people
breastfeed + person
chestfeed + people
chestfeed + person
clean energy
climate crisis
climate science
commercial sex worker
community diversity
community equity
confirmation bias
cultural competence
cultural differences
cultural heritage
cultural sensitivity
culturally appropriate
culturally responsive
DEI
DEIA
DEIAB
DEIJ
disabilities
disability
discriminated
discrimination
discriminatory
disparity
diverse
diverse backgrounds
diverse communities
diverse community
diverse group
diverse groups
diversified
diversify
diversifying
diversity
enhance the diversity
enhancing diversity
environmental quality
equal opportunity
equality
equitable
equitableness
equity
ethnicity
excluded
exclusion
expression
female
females
feminism
fostering inclusivity
GBV
gender
gender based
gender based violence
gender diversity
gender identity
gender ideology
gender-affirming care
genders
Gulf of Mexico
hate speech
health disparity
health equity
hispanic minority
historically
identity
immigrants
implicit bias
implicit biases
inclusion
inclusive
inclusive leadership
inclusiveness
inclusivity
increase diversity
increase the diversity
indigenous community
inequalities
inequality
inequitable
inequities
inequity
injustice
institutional
intersectional
intersectionality
key groups
key people
key populations
Latinx
LGBT
LGBTQ
marginalize
marginalized
men who have sex with men
mental health
minorities
minority
most risk
MSM
multicultural
Mx
Native American
non-binary
nonbinary
oppression
oppressive
orientation
people + uterus
people-centered care
person-centered
person-centered care
polarization
political
pollution
pregnant people
pregnant person
pregnant persons
prejudice
privilege
privileges
promote diversity
promoting diversity
pronoun
pronouns
prostitute
race
race and ethnicity
racial
racial diversity
racial identity
racial inequality
racial justice
racially
racism
segregation
sense of belonging
sex
sexual preferences
sexuality
social justice
sociocultural
socioeconomic
status
stereotype
stereotypes
systemic
systemically
they/them
trans
transgender
transsexual
trauma
traumatic
tribal
unconscious bias
underappreciated
underprivileged
underrepresentation
underrepresented
underserved
undervalued
victim
victims
vulnerable populations
women
women and underrepresented

Trump, Putin ja möhköfantti EU

 
Demareilla on käynyt huono säkä nykyisen puheenjohtajan kanssa. Hän ei oikein selkeästi eroa ns. maltillisesta kokoomuslaisesta. Lindtman on liittynyt joku aika sitten kirkkoon. Sanojensa mukaan "ajatus tuonpuoleisesta antaa hänelle lohtua". Nykyinen maailmantilanne, jossa autoritääriset johtajat eivät ihmisoikeuksia ja ihmisten henkeä missään arvossa pidä, varmaan houkutteleekin hakemaan lohdun tuonpuoleisesta. Haavekuvat, joissa mitään realismia olisikaan, lohtua lienevät suovan.

Eduskunnan kyselytunnilla Lindtman totesi erään kysymyksensä aluksi, että Putin on se, joka on rikkonut kansainvälisiä sopimuksia ja oikeutta. Vaikka kyseessä olikin Trumpin ja Putinin vastikäisestä puhelinjutustelusta, ei Lindtman maininnut Trumpin toimia, jotka rikkovat kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja oikeutta. Trump on päättämistään toimista häpeilemättä ilmoittanut. Trumpilla on vasta kolmisen viikkoa presidenttiyttä joka on kovaa vauhtia muuttumassa diktaattoriudeksi.

Petteri Orpo, joka on nyt lähdössä Müncheniin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin juuri tuon puhelutuokion vuoksi, kyselytunnilla toisti toistamistaan, että Euroopan pitää ryhdistäytyä ja että Eurooppa tulee ottaa mukaan neuvotellessa rauhasta. Että ilman Eurooppaa ei voida keskustella rauhasta Euroopassa. Näin tietysti oli sanottavakin.

Todellisuus näyttää nyt kuitenkin kaikkea muuta. Nimittäin merkit antavat ymmärtää, että Trump, "planeetan paras neuvottelija" ja Putin, toinen suuri valehtelija, tekevät omia diilejään eli jakavat Euroopan maita ja maiden luonnonvaroja keskenään. Eivät nämä Euroopan vätyksiä kuuntele. Euroopan johtajat elättelivät optimistisesti mielikuvaa, että Trump ei Putinia kumartele. Eikä kumartelekaan. Hän tekee diilejä, oikein tai väärin, kokoon käärin -periaatteella.

Trump on päättänyt, että hänestä tulee rauhantekijä, mutta vain niin että hän itse hyötyy. Trump vihaa Kiinaa ja tietää Kiinan pitävän Venäjää hieman omassa talutusnuorassaan. Putin taas ei pidä siitä, että joutuu nöyristelemään itseään 15 senttiä pitempää Xi Jingpingiä. Trump tarjonneekin ystävän kättä eli tukee Putinia Kiinan puristuksessa. Ukraina jaetaan niin, että Putin saa pitää hyvänään vallatut alueet, Trump saa Ukrainan arvokkaat mineraalit. Yli kävelty Eurooppa katselee vierestä ja voivottelee.

Jos on ollut demokratia kateissa Venäjältä (jossa sitä ei koskaan ole ollutkaan), niin on demokratia nopeasti myös USA:ssa haihtumassa sinne jonnekin, jossa Montesquieun haamu heikosti vielä lepattaa. Vallan kolmijako, lainsäädäntö- toimeenpano- ja tuomiovalta, jossa nämä kaikki tulee kuulua eri elimille, on Trumpin nyt alkaneena aikana pian hävinnyt historian kaatopaikalle. Trump kätyreineen ja hännystelijöineen tekevät mitä tahtovat ja ottava kaiken vallan ilman pidäkkeitä. Osavaltioiden tai kenen hyvänsä kanteet Trumpia vastaan ovat turhaa pyristelyä. Korkein oikeus on tukevasti Trumpin taskussa.

Trump ja Putin vievät, Eurooppa vikisee. Ja on vikissyt pitkään sietäen Unkarin, Italian ja parin muun jäsenvaltion äärioikeistolaisia hajotuspyrkimyksiä ja venäjämyönteisyyttä. Sitten on seuraavaksi välien selvittely Kiinan kanssa, jonka pyrkimykset alistaa Venäjä ja maailman ykkösmahdin paikan USA:lta vieminen pitää estää. Diiliin ehkä kuulunee Taiwanin antaminen Xi:lle. 

 EU on kallis möhköfantti, mutta liian pieni ja hidas nykyiseen maailman aikaan. 

Ai niin, sitten on vielä YK. Kuka muistaa sellaisenkin olemassaolon ja sen tarkoituksen..?

Uskontoa, mediaa ja perinteitä

Median tehtävänä on tiedonvälitys. Mieluusti neutraalisti. Mutta toisinaan rajaus tekee sen, ettei kyseessä olekaan puolueeton tiedonvälitys. Joskus vuosia sitten oli mainio Ylen ohjelma nimeltään ”Maailma sanojen vankina”. Osallistuin siihen kerran itsekin Iikka Vehkalahden apulaisena keräten taustatietoa jotakin juttua varten. Kyseinen ohjelma keskittyi siihen, miten media uutisoi eri aiheista, kuinka paljon ja minkälaisella lähestymiskulmalla tai rajauksella. Ohjelmasta kävi ilmi, että varsin usein jotain tiettyä näkökulmaa tuotiin enemmän esille kuin muita.

Viimeisten parin vuoden aikana en ole ollut ainoa sen asian merkille pannut, että uskonnolliset aiheet, julkisuuden henkilöiden uskon tunnustukset ja kirkon kuulumiset ovat saaneet merkittävästi tilaa mediavälineissä verrattuna sekulaarin ja uskonnottoman näkökulman esille tuomiseen verrattuna. Itse asiassa uskonnottomuus ja sekulaari katsomus ei juuri näy, ellei sitten satunnaisesti jonkun uskontoon liittyvän jutun yhteydessä. Kuten esim. että Turun piispa Mari Leppänen jossain paneelissa vastusti ET:n avaamista kaikille. Juttujen sävy näennäisestä neutraaliudesta huolimatta on ollut oikeastaan positiivinen.  Tätä voi perustella vaikka silläkin, että uskonnoissa ja uskomisessa on kyse ihmismielen keksimään olentoon, jonka olemassa oloa ei mitenkään voi todentaa, ei tätä uskoa ja mielen asentoa kyseenalaisteta, vaan asia tarjotaan kuin mikä tahansa arkipäiväinen ja normaali asia.

Ei tarvita edes ”Maailma sanojen vankina” -tyyppistä tutkivaa ja mittauksiin perustuvaa tutkimusta siitä, että usko, uskonto ja uskonnot saavat siis kohtuuttomasti paljon enemmän tilaa mediassa kuin uskonnottomuus ja sekulaarisuus.

MTV, hesari, Yle ja eräät muut mediat tiedottivat viime vuoden syyspuolella nuorten miesten uskonnollisuuden ”vahvistumisesta” ja näiden kiinnostuksen lisääntymisestä kristinuskon konservatiivisempiin suuntauksiin. Nuorista miehistä nuorisobarometrin mukaan vain osalla on ollut tällaista kiinnostuksen suuntautumisesta yliluonnollisiin.

Yle Kulttuuricoctail Live -ohjelmassa ”Jeesus trendaa - nuorten muuttuva suhde uskoon ja kirkkoon” hiljattain oli vieraina kaksi pastoria, eikä yhtään pastafaristia.

MTV julkaisi vastikään tiedotteen, että ”Ruotsissa vuoden ilmiöksi voi nousta Jeesus – Suomessa on ainekset samaan”. Näitä riittää.

Nyt IS julkaisi ”uutisen”, että Vappu Pimiä on kääntynyt ortodoksisuuteen. Usko on Vappu Pimiälle tärkeä asia, kuten hän uudessa podcastissaan ilmoittaa. Tässä podcastissaan Pimiä keskustelee ”julkisuudesta tuttujen vieraiden kanssa elämän tarkoituksesta ja uskosta”.

Sinänsä ei ole kummaa, että niin monet kulttuurialan ihmiset ja julkkikset kääntyvät ortodoksisuuteen, se kun on niin visuaalisesti kiehtovaa ja paljon jänskempää kuin tylsä ja askeettinen luterilaisuus. Mutta että vielä armollisempaa, kuten tämä julkkis ortodoksisuutta kuvailee. Niin, miksipä sitä ei sitten saman tien hyppää täyteen armollisuuteen, uskonnottomuuteen..? Mutta siis nähtävästi ei oikein ole jutun aihe se, jos julkkis on ateisti. Ei uutinen, eikä kiehtova juttu. Ateisti? Ääh, so?

Vappu Pimiä lienee julkisuudesta tuttu. Minulle vähän vähemmän tuttu. Mutta kuitenkin hän lukeutuu niihin ”influenssereihin”, joilla on paitsi tarve esiintyä julkisesti, myös tyrkyttää omia näkemyksiään muille, koska ne ovat niin oikeellisia ja relevantteja. Eihän kukaan epärelevanttiuksia halua jakaa. Ainakaan tahallisesti.

Kunta- ja aluevaaleihin liittyen STT haastatteli Kristillisdemokraattien Sari Essayahia. Haastattelu julkaistiin eri pituisina eri lehdissä, kuten esim. Iltasanomissa.

Asunnottomuus on lisääntynyt asumistukileikkausten vuoksi, lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, vanhustenhoidon laiminlyönnit lisääntyvät nykyisen hallituksen leikkausten myötä ja julkinen terveydenhuolto rapautuu, kun kelakorvauksia suunnataan yksityisille terveysjäteille. Essayahia, jonka puolue hallituksessa on, tämä ei paljon huoleta. Sen sijaan häntä huolettaa "uskontokammoisuuden" lisääntyminen Suomessa. Vaikka nuo luetellut asiat eivät olekaan kuntien ja alueiden päätettävissä, kohdistuvat nuo eduskunnassa säädettävät toimet kuntiin ja kuntien asukkaisiin.

Poliitikolta odottaisi viestiä yhteiskunnallisesti aktuelleista asioista ja sikäli faktoihin perustuen kuin poliitikko suinkin kykenee ja osaa. Jos poliitikko puhuu kristinuskosta, tämä ei puhu reaalimaailman asioista, vaan uskomuksista. Tosin on politiikkakin varsin paljon uskomusta, ainakin talous, josta nerokkaatkaan taloustieteilijät eivät useimmiten kunnolla faktuaalista ja realistista tietoa saa tuotettua.

Essayah antaa ymmärtää, että esim. suvivirsi olisi kouluissa kielletty. Ei ole. Essayahin mukaan kouluissa ”kristilliset perinteet auttavat muiden kulttuurien ymmärtämisessä ja oman identiteetin rakentamisessa.” Kyllä siihen ymmärtämiseen ei tarvita erikseen uskontoa. Oman identiteetin rakentaminen tapahtuu sekin ilman uskonnon jyräävää vaikutusta. KD:n mukaan seurakuntien ja päiväkotien yhteistyö tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita. Ja sitten pitäisi lisätä maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Eli toisuskontoisten.

Varhaiskasvatuksessa sadut ovat varmasti omiaan. Mutta KD haluaa lisätä siihen vielä yhden sadun lisää. Essayah kertoo, että ”kristilliset juhlat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperinteeseen samalla tavalla kuin esimerkiksi Kalevala”. Mutta näin ei ole. Kristilliset perinteet ovat tulleet muualta tänne. Kalevala on suomalais- ja Vienankarjalaista alkuperää. Selvästi suomalaisempaa kulttuuriperinnettä kuin kristinusko.

Kristinuskolle on syyttä suotta annettu asema suomalaisessa kulttuuriperimässä, vaikka se on tuontitavaraa. Ja media omalta osaltaan ruokkii tätä käsitysvinoumaa.