F-35 - varma nakki. Kallis nakki

Olen harmissani, että nykyhallituksemme ei ole ollenkaan kartalla siitä, mitä ns. HX-hankkeessa tapahtuu. Mitä siis on käynnissä uusien hävittäjien hankinnassa. Tänään 14.5. eduskunnan kyselytunnilla rahaministeri Kulmuni vastatessaan Mustajärven kysymykseen hankinnan järkevyydestä piti Suomen ”uskottavaa puolustuskykyä” tärkeimpänä seikkana. Hallituksemme ei tiedä nykysodankäynnistä yhtään mitään. En minäkään, mutta uskon viisaampiani. Kun joskus kauan sitten Messerschmitt 109 tuhosi vihollisen JAKin, niin jo pitkään tällainen on ollut pelkkää narratiivia. Jo Hornetien hankinnan aikaan. Nykyisin ilmatorjuntaohjuksilla hoidetaan yli 90 prosenttia KAIKISTA koneiden pudotuksista. Suomi EI tarvitse kalliita hävittäjiä. Hankinta on täysin järjetön, kaitapäinen, mieletön ja supermassiivisen kallis. Muutama riittää, tunnistuslentoihin ja jyliseviin paraatiylilentoihin. Kovan äänen mukaan itse asiassa ne muutamat koneet pitäisi valita.

Nyt on jo täysin selvää se, että hävittäjiksi on JO valittu kallein. Lockheedin F-35. Niiden hankinta maksaa 10 miljardia euroa ja niiden ylläpitokustannukset tulevaisuudessa vähintään 30 miljardia. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon oikeasti, koska edes kansanedustajat tai ministerit eivät saa tarkkoja tietoja. Tietoja pimitetään, etteivät tulisi sotkemaan F-35:n valintaa. Hornetit vievät joku 180 miljoonaa vuodessa. F-35:n ylläpitokustannukset kymmeniä prosentteja enemmän. Mutta mistä ei voi puhua, siitä ei puhuta. Lisäksi F-35:n huolto tapahtuu leasing-systeemillä. Lockheed tekee sopimuksen puolustusvoimien kanssa, joka sitoo sitten koko käyttöajan. Muuten hirmuiset sopimussakot. Koko ajalta maksetaan Lockheedille käyttömaksua, jota vastaan se huoltaa koneita. Se ei siis edes juuri työllistä suomalaisia. Hienoa. Lockheedin käyttökustannukset muuten ylittävät myös ”kilpailijoiden” vastaavat myös kymmeniä prosentteja. Tämä tieto HX-hankkeessa mukana olevalta. Siitä ei ole puhuttu mitään eikä missään. Vasta tänään kai kansanedustajatkin saivat tietää, mikäli Suomen Kuvalehden juttua ovat lukeneet. Lehti on varmistanut tiedon antajan henkilöllisyyden ja tämän korkean aseman hankkeessa.

   Miljardi = 1.000.000.000. Sekunteina yksi miljardi tekee 31 vuotta 8 kuukautta. 

   Se x 40. Vähintään. Melkoinen määrä veroeuroina.  Sekunteina 135 vuotta...

Mutta Suomi on, kuten tiedämme, Naton alusmaa. Puolustusvoimien päällikkönä ollessaan kenraali ja Hornet-lentäjä Jarmo Lindberg allekirjoitti ohi eduskunnan Naton kanssa isäntämaasopimuksen, jonka mukaan Nato saa käyttää maatamme mennen tullen harjoituksissa ja mahdollisissa hyökk… eikun puolustautumistoimissa. Niin, ketä vastaan. Ei nyt sentään Venäjää? Allekirjoittamisessa mukana olivat silloinen ulkoministeri Tuomioja ja Suomen tasavallan presidentti. Naton edustajana oli USA:n armeijan kenraali. Suomesta tuli tottelevainen YES-maa. Todellisuudessa Suomi EI ole isäntämaa, vaan renki. Nato on isäntä. Ja niinpä Naton ja USA:n joukot ja hävittäjät ovat hypänneet täällä sotatreenaamassa on useat kerrat.

Samoin kahdenväliset puolustusyhteistyön "aiesopimukset" USA:n ja Ison-Britannian kanssa allekirjoitettiin ilman eduskuntakäsittelyä. Suomea on siis viety sotilaallisiin kytkyihin muiden valtioiden kanssa ilman minkäänlaista parlamentaarista käsittelyä.

Nyt on tullut ilmi, että tämä Lindberg heti ja välittömästi eläköidyttyään ryhtyi Lockheedin lobbariksi. Varmaan kiva lisätulo surkean eläkkeen päälle. Suomen Kuvalehden jutun mukaan hän oli JO puolustusvoimien komentajana ko. konevalmistajan lobbari. Hän myös ohjeisti juuri ennen eläkkeelle lähtöään alaisiaan varmistamaan, että F-35 tulisi valituksi. Nämä tiedot SK sai niin ikään HX-hankkeessa mukana olevalta. Ne muut koneet ovat tyyten hämäämässä. Todellisuudessa niitä ei verrata keskenään. F-35 on jo valittu. Tämän taisin itsekin todeta, vaikka ei tietoa vielä ollutkaan, jo pari kolme vuotta sitten. Ja olen todennut sen monestikin.

Lindberg sanoi neljä vuotta sitten, puolustusvoimien komentajana siis, eräässä lehtihaastattelussa, että ”Suomi joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos USA ei toimittaisi meille uusia aseita, asejärjestelmiä, varaosia ja ohjuksia”. Niinpä niin. Suomi on ajanut itsensä riippuvaiseksi USA:n aseista. Vähän kuin jatkosodassa olimme riippuvaisia Natsi-Saksan aseista.

Hornetit, jotka myös aikanaan hankittiin Naton ja USA:n kanssa veljeilyn vuoksi, muutettiin joku aika sitten vähin äänin ilmapuolustuskoneista ilmahyökkäyskoneiksi hankkimalla ilmasta maahan –ohjukset. Ne EIVÄT ole enää puolustusaseita, vaan hyökkäysaseita. Tarkoitus on selvä. Jos Nato (USA) alkaa sotasille Venäjää vastaan, se tarvitsee lähialueille hyökkäysaseita. Niitä ovat Natoyhteensopivat Hornetit ja jatkossa F-35:t. On nimittäin kallista ja riskialtista roudata lentotukialusta Itämerelle, jos rantamaihin saadaan sopivasti hävittäjiä. On selvää, että konfliktin sattuessa Venäjä pommittaisi ohjuksilla ja musertavan suurella hävittäjäarsenaalilla kaikki lentokentät ja varalaskupaikat äkkiä. Ja tekee selvää hävittäjistä. Mutta ei Nato siitä piittaa. Se laskee, että tehokas hyökkäys ei kauaa kestä. Se on päivässä parissa ohi ja siihen mennessä Suomen hävittäjät ovat tehtävänsä tehneet.

Hävittäjähankinta, varsinkaan F-35 ei ole halpa nakki, vaan erittäin kallis. Meille veronmaksajille. Natolle ja USA:lle hävittäjien myynti Suomelle, kiltille ja tottelevaiselle hauvalle, on helppo ja varma nakki. Hävettää olla suomalainen, jos tuo kauppa toteutuu. USA:n sotilaallis-industriaalisen keskittymän tyypit nauravat meille, helposti hassutettaville. Suomi on siis USA:n sotilaallisessa talutusnuorassa ja maamme sinne ovat ajaneet edelliset hallitukset. Valitettavasti nykyinen hallitus ei taida tehdä tämän suhteen mitään. He eivät tiedä miten meitä on viety ja miten edelleen viedään. Ei pääministeri, ei rahaministeri, eikä puolustusministeri Kanki.

Nykymaailmassa on tosiasia se, että ainoa tehokas ja halpa tapa torjua hävittäjiä ja ohjuksia on ohjus. Kun on hyvät ohjusjärjestelmät, ei mikään maa (Venäjä siis) mielellään lennätä hävittäjiään maahan. Ruotsi on hankkinut amerikkalaisia Patrioteja. Turkkikin on hankkinut vähän aika sitten ohjuksia. Suomi sen sijaan on luopunut niistä, kun on niin paljon hienomaa, kun Horneteissa on ohjukset -ilmasta maahan -ohjukset... Mutta ohjuksilla ilmapuolustus saataisiin kuntoon ja ”uskottavaksi” nopeasti ja halvalla - vaivaisella parilla miljardilla. Ylläpitokustannukset olisivat käytännössä olemattomat.

Hävittäjähankinnan järjettömyyttä alleviivaa sekin, että F-35 lienee ilmailuhistorian kallein fiasko. Se on vikapesä, jota joudutaan korjaamaan jatkuvasti ja alituiseen. Eikä sitä siksikään – ja überkalliina – ole ollut helppo myydä. Mutta Suomi on helppo nakki. Poliitikoille lienee helppo nakki tulevaisuudessa säästää vanhustenhuollosta, terveysmenoista, koulutuksesta ja muusta infrasta, kun häivehävittäjät tekevät työnsä, häivyttävät rahat täältä Lockheedin miljonääreille.

Puolustusministeri Kanki, kun sai tietää Lindbergin rekrystä Lockheedin lobbariksi: ”Ihan turha luulla, että näillä rekrytoinneilla jotain lisäpisteitä saataisiin”. Sai nou moor!

Presidentti Niinistö samasta asiasta: ”Tämä nyt ei ole ensimmäinen kerta, tosin räikein esimerkki”. Priceless! Presidenttimme on muuten sanonut, että USA:lla on Suomen kanssa yhteiset arvot. Hän voi lukea minut kyllä pois siitä. Minä en jaa Yhdysvaltain arvoja.

F-35 -hävittäjien hankinta ylläpitokustannuksineen tekisi siis sekunteina 135 vuotta. Kuka kykenee ymmärtämään tässä mitään järkeä?

                                                  Mielenkiintoinen detalji: Apollo-lentojen miehistöjen avaruuspukujen 
                                                  hinta kypärineen 70-luvun alussa nykyarvossa oli noin 55.000 euroa. 
                                                   F-35 -hävittäjän lentäjän pelkän kypärän hinta on 400.000 e. 

Seksi, seteli ja sepite

Seteli on arvoton paperinpala, vaikka siinä lukisi ja olisi mitä numeroita hyvänsä. Sen arvo perustuu sopimukseen. On sovittu, että se on tietyn määrän eri maiden numeroyksikköjä vastaava vaihdon väline. Vielä näihin aikoihin asti setelit ovat olleet konkreettisia esineitä, mutta niiden käytöstä luovutaan ennen pitkää ja niistä tulee numismaatikkojen keräily- ja vaihtoesineitä. Museoissa niitä jälkipolvet tulevat kummastelemaan. Setelit eli raha muuttuu biteiksi ja on jo muuttunutkin. On nimittäin niin, että jo nyt maailmassa on arvoltaan suunnattomasti suurempi määrä rahaa ja valuuttaa kuin on painettu setelimäärä tai on sellaista jo nykyisin harvinaisuutta kuin kultakantaa. Se muuttuu näkymättömäksi. Yhtä näkymättömäksi kuin jumalat. Vaikka molemmat ovat näkymättömiä ja ihmisten välisiä sopimuksia, voidaan yhtä lailla niiden avulla kyllä tehdä sekä hyvää että pahaa. Ikävä kyllä runsaasti pahaa.

Raamattu, Koraani, Veda-kirjallisuus, Mormonin kirja jne. ovat samankaltaisia kuin setelit. Uskonnot ovat nekin sopimuksia. Pyhät kirjat perustuvat aineettomalle ja abstraktille samoin kuin raha, jolla on vain sovittu arvo, joka näkyy sinänsä arvottomissa paperinpaloissa. Setelin arvo on sepite.

Samoin ovat uskonnot sepitteitä. Uskonnot sisältävät tietyt sopimukset, joiden mukaan uskontoa harjoitetaan. Kussakin omansa samoin kuin eri maiden seteleissä on omat sopimuksensa niiden arvosta. Lapsena en ymmärtänyt seteleistä mitään sikäli kuin niitä näin. Mutta kun ikää tuli tarpeeksi, ymmärsin setelin mahdin. Ja niinpä eräänkin kerran kähvelsin keittiön kaapista sinne ruokarahaksi jätettyjä kolikoita ja markan seteleitä ja menin kauppaan vaihtaakseni ne karkkeihin. Toimi. Tosin jäin kiinni, eikä hyvä heilunut.

Mitä enemmän on rahan kanssa tekemisissä, sitä enemmän siihen alkaa uskoa. Suuret talousmahdit, suuryritykset ja rahastot ovat tarinoita. Eivät mitään konkreettisia entiteettejä. Vähän samoin kuin ovat valtiot. Nekin ovat pelkkiä käsitteitä ja sopimuksia. Mitään sellaista konkreettista entiteettiä kuin Suomi ei ole olemassa. Se on vain asia. Sopimus muiden sen tunnustaneiden valtioiden kanssa. Multa, maaperä, vesi ja ilma ovat samanlaisia kaikkialla riippumatta millä nimellä niitä kutsutaan. Samoin on uskonnoissa. Jokaisessa uskonnossa on pyhät tekstinsä, rituaalinsa ja uskon kohteet eli jumalat. Paitsi kenties jossain buddalaisuudessa, joka itsessään on ennemmin filosofia kuin uskonto.

Samoin kuin rahan kanssa, mitä enemmän on uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten äärellä, sitä varmemmin niihin alkaa uskoa. Tosin useimmilla usko setelin voimaan on paljon suurempi kuin ihmeitä tekevään jumalaan. Kirkollakin. Vaihdon väline eli raha, oli se missä muodossa hyvänsä, on vanhempi keksintö kuin nykyiset valtauskonnot. Mutta melkeinpä alusta lähtien varsinkin kristinuskon kirkko ja sen miehet ovat toimineet toisin kuin kristinuskon idoli, Jeesus, kehottaa. Ne ovat keränneet varoja kiitettävällä ahkeruudella. Kirkolla on Suomessakin melkoinen vuosisatojen aikana haalittu omaisuus. Papeilla ja piispoilla on hulppeat virka-asunnot. Seurakuntalaisiltaan eli paimennetuilta lampailta kerätyillä kymmenyksillä, kolehdeilla ja veroilla hankitut. On tehty kaksikin sopimusta: on sovittu, että tämä uskonto antaa synnit anteeksi ja lupaa taivaspaikan. Seurakuntalainen on antanut siitä vastineeksi sopimuksia eli rahaa. Yhdysvaltalaiset TV-pastorit ovat saaneet näitä sopimuksia niinkin paljon, että ovat voineet ostaa itselleen saarnamatkoille omia suihkukoneitakin.

Sopimus nimeltä raha on hyvä hallinnan väline. Sillä saadaan pidettyä epätoivottu käytös aisoissa ja kansa kurissa. Se näkyy joka päivä politiikassa, joka on käytännössä melkein läpeensä talouden hoitoa. Samoin uskonto, toinen sopimus, on ollut ja on edelleenkin monin paikoin hyvä hallinnan väline. Joka ainoa hallinnan muoto, ideologia, aate ja muu formuloitu käsitteistö ovat sepite. Sepitteen avulla on helpompi hallita kuin esittämällä todellisuus sellaisena kuin se oikeasti on.

Isis, joka oli kehittänyt oman sepitteensä islamista, ryösti valloittamillaan alueilla olevista pankeista satoja miljoonia dollareita ja kauppasi dollareita vastaan öljyä, ei suinkaan väheksynyt tuota USA:ssa tehtyä sepitettä. Päinvastoin, se toi sille valtaa, uusia uskonsotureita ja aseita. Sepitteen avulla sepitettä levittämään. Sopimus nimeltään seteli toi voimaa, jolla pyrittiin levittämään toista sopimusta, uskontoa.

Setelit ovat seksikkäitä. Setelit symboloivat vaurautta. Vauraus tuo valtaa. Vaurailla on enemmän seksiä kuin köyhillä. Rikkailla on aina ollut ylilyöntiasema vallassa. Niin se on edelleen. Vauraampi on tasa-arvoisempi kuin köyhä. Valta ja vauraus kiihottavat, koska ne tarkoittavat myös turvallisuutta. Evoluutio on muodostanut käyttäytymismalleja, joissa uros on se vahvempi, ruoan tuoja ja jälkeläisten selviytymisen eli suvun jatkamisen turvaaja. Vahva uros vetää puoleensa. Kautta aikain myös kirkot ja kirkon miehet ovat haalineet valtaa. Valta maistuu hyvältä. Mutta se turmelee.

Aikoinaan kirkolla oli lähes absoluuttinen valta (teokratioissa vieläkin). Absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. Niinpä ei ole yllättävää, että monissa uskonnollisissa yhteisöissä on esiintynyt ja esiintyy omavaltaista seksiä eli hyväksikäyttöä. Seurakuntalaisten, varsinkin lasten ja nuorten, hyväksikäyttöä. Monet uskonnolliset yhteisöt ovat suojelleet omiaan maallisilta oikeuksilta. Asiat on käsitelty omassa piirissä. Hairahtumisia on ymmärretty ja anteeksi annettu, ei suuremmin edes paheksuttu. Katoliset papit ja opettajat on vain siirretty, ei oikeuslaitokselle, vaan johonkin muualle. Pois silmistä ja mielestä.

Uskonnot ja setelit ovat sopimuksia ja sepitettä. Seksi ei. Se on evolutiivinen ja biologinen tosiasia. Ainoa konkreettinen asia näistä tässä kirjoituksessa olevasta kolmesta asiasta. Ja ainoa, johon kirkko kompastuu alituiseen ja jatkuvasti.

ÄLÄ TAPA!

”Joskus hän epäili, ymmärsikö Jumala häntä lainkaan. Eipä silti, ei Herra tappamisista välittänyt. Olihan hänen oma kirjansakin niitä täynnä. Mutta varmastikin oli olemassa asioita, joita Jumala todella vihasi – hajuvedeltä haisevia asioita – pitsisiä asioita, kiharakarvaisia asioita – porttoja.” -Preacher, saarnaaja, mietiskelee muistellessaan tappamiaan leskiä, jotka Jumala oli johdattanut hänen tielleen.

Davis Grubb: “The Night of The Hunter” (suom. Yön pahat silmät), 1953

Niin, Raamatussa Jumala hävitti ja tappoi useita kaupunkeja ja kansoja ja käski oman kansansa myös tappohommiin.

Jumala antoi meille kerran käskynsä. 10 käskyä eli dekalogin. Tai jotain sinne päin. Noita kymmentä ei sellaisenaan Raamatussa ole, vaan muotoilu ja järjestely lienee Martti Lutherin Katekismukseensa tekemä. Niitä käskyjäkin on itse asiassa 613. Kristityt sitten valikoivat sopivimmat niistä. Katekismuksessa luetelluista viides käsky kuuluu: älä tapa. Tosin Raamatussa se on kuudes käsky. Eri uskonsuunnissa numerointi myös vaihtelee. Se käskyjen eksaktista jumalallisuudesta ja Jumalan sanan muuttamattomuudesta.

”Älä tapa” on käskyistä ristiriitaisimpia. Martti Luther määrittelee sen näin: ”Koska Jumala on rakkaus, hän tahtoo, että rakastamme lähimmäistämme niin kuin itseämme. Jokaisen ihmisen elämä on Jumalan lahja ja sellaisena arvokas”. Kristitylle on selittelemistä siinä, että toisaalta Mooseksen laissa, joihin nuo 10 käskyä siis kuuluvat, on Jumalan käskemänä kuolemanrangaistuksia langetettava vähän siitä ja tuosta. Ja Jumala itse hukutti vedenpaisumuksessa kaikki kansat Nooan porukkaa lukuun ottamatta ja sittemmin tuhosi kaupunkeja asukkaineen ja usutti oman kansansa, Israelin, tekemään samoin. Heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, Sodoman ja Gomorran kaupungit asukkaineen jne. Tuhon omaksi piti vihkiä kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset. "Sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen”. -Näin käski Herra Mooseksen sanoa omilleen, kun nämä Moosesta ja käskytauluja odotellessaan olivat ajankulukseen tehneet jumalan. Ja näin tapahtui. 3000 miestä tapettiin. Vain yhden kultaisen vasikan tähden.

Sota on aina onnettomuus, mutta ei aina tai kaikista. Sota voi olla myös mahdollisuus, kuten Suomen käymä jatkosota ja sisällissodan jälkeiset valtiojohdon siunaamat ns. heimosotaretket osoittivat. Näissä piti rakentaa Suur-Suomea. Sotapapeilla oli merkittävä osa taistelumielialan nostattamisessa. Jatkosodasta tehtiin Jumalan kehottama Pyhä ristiretki kristinuskon puolesta idän paholaista vastaan. Pahan ja hyvän välinen taistelu. Mannerheim itsekin käytti sanoja ”pyhä sota” ja ”ristiretki”. Hitlerillekin hyökkäys Neuvostoliittoon oli ristiretki. Operaatio nimettiin ristiretkeilijä Frederik Barbarossan (1122-1190) mukaan. Suomen papeille Neuvostoliitto oli lopunaikojen pedon valtakunta. Stalin antikristus, Leviathan ja jopa Juudas Iskariotkin. Toisinaan pappeja tarvittiin luomaan uhrimieltä muistuttamalla ”Kristuksen sovintoverestä” (Jouni Tilli: Suomen Pyhä sota).

Koreasti pukeutunut ortodoksipappi viskelee pyhää vettä aseiden päälle, aseiden, jotka ovat lähdössä Venäjän kriisialueille kurittamaan Venäjän auktoriteettia vastustavia. Ottaako pappi oikeuden merkkauttaa aseet Jumalalle vai onko Jumala itse päättänyt leimata ne välineikseen? Itse asiassa näin tapahtuu vähän joka puolella. Papit siunaavat sotilaita ja näiden aseita. Israelissa järjestetään vuosittain kymmeniä alokkaiden valatilaisuuksia itkumuurilla, joissa rabbi ojentaa sotureille aseet: Tanakin ja kiväärin.

Elias Simojoki oli kiivas uskonmies, pappi ja intohimoinen Suur-Suomihaaveilija, joka myös toteutti intohimojaan ja lähti heimosotiin ollessaan teologian opiskelija. Hän osallistui jo koululaisena sisällissotaan ja lienee saanut sieltä leppymättömän vihan ryssiä ja väärän poliittisen katsomuksen omaavia kohtaan sekä palavan sotaisuuden. Hän halusi herättää kansansa isänmaallisesti sekä uskonnollisesti. Isänmaa ja uskonto liittyvätkin varsin kiinteästi toisiinsa. Sisällissodassa kirkko oli näkyvästi valkoisella puolella. Nykyinen kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoitti joku vuosi sitten Kotimaa24:n blogissaan, että kirkko sisällissodan teloitukset ja kuolemanleirit hyväksyessään oli parlamentarismin ja oikeusvaltion kannalla. Että mitäs menivät kapinoimaan ja jumalattomiakin varmasti olivat.

Simojoki, joka miekkaan oli tarttunut, myös hukkui siihen. Hän toimi talvisodassa kenttäpappina. Kerran mentyään varoituksista piittaamatta lopettamaan haavoittunutta hevosta hänet itsensä ammuttiin. Ehkä hän kuolemaa etsikin. Simojoen sisaren nainut Eliaksen uskonveli sekä aate- ja taistelutoveri, Esra Terä, kaatui samoihin aikoihin aluksellaan syvyyspommin räjähdettyä heittimeensä. Lesken kertoman mukaan tämä meni veneensä mukana syvyyksiin oikein virttä veisaten.

Ihminen on laji, joka on kykenevä silmittömään pahuuteen. Uskonnot ovat tavallisesti syy tai buusteri pahuuden tekoihin. Kauheuksien tekeminen ja niitä tekemiseen yllyttäminen tapahtuvat useimmiten toisen ihmisarvon kiistämisellä ja itsensä, oman kansan tai ryhmän ylemmäksi asettamisella. Ruandassa hutut yllyttivät toisiaan tappamaan tutseja nimittämällä nämä torakoiksi. Sisällissodassa punaisilta riistettiin ihmisarvo. Kirjailija Kianto yllytti tappamaan punaisen puolen naisia kutsumalla näitä susinartuiksi, jotka pitää hävittää, etteivät lisääntyisi. Suomen sodissa vihollinen oli alempi, primitiivinen olio. Kyse oli toiseuttamisesta. Älä tapa. Ihmistä. Pedoille ja torakoille tee mitä täytyy.

Samanlainen toiseuttaminen on kyseessä, kun Irakin tyttöjä pika-avioliittoihin välittävät uskonmiehet ja Allahin suuruutta ylistävät hyväksikäyttäjät eivät naisia ja tyttölapsia edes ihmisinä pidä. Useissa islamilaisissa kulttuureissa perheen sisälläkin naisten ihmisarvo on halpa. He ovat palvelijoita ja kauppatavaraa. Jos tyttö raiskataan, pesee perhe häpeän pois verellä, kunniamurhalla eli likvidoimalla raiskattu.

Puolustusvoimilla kristinusko on edelleen moraaliauktoriteetti. Sotilasvala ja sotilaspapit ovat sen ulkoinen merkki. Valtion virkamiehinä kenttäpapit harjoituttavat kristinuskoa yhteiskunnallisessa laitoksessa. Tätä ei pidetä mitenkään kummallisena. Älä tapa -käskykin unohtuu. Mutta jos ryhmä alokkaita menisi saamelaisten seitapaikkaan ja suorittaisi palvomisriitin seitakivessä asuvalle hengelle pyytääkseen tältä helpotusta marssin vaivoille, tulisi poistumiskieltoa ja sotapapin isällinen puhuttelu. Ja Iltasanomiin iso otsikko.

Asiat muuttuvat ja tekniikka kehittyy. Sotarobotit tulevat väistämättä. Nyt jo drooneja ja lennokkeja käytetään pommittamisissa. Taistelurobotit ovat vain ajan kysymys, ellei nyt taivas putoa ihmiskunnan niskaan. Campaign to Stop Killer Robots -järjestö haluaa kieltää autonomiset aseet. Paradoksaalisesti monet maat, joilla on nykyaikaiset aseet, haluaisivat myös kieltää ne. Myös Suomi. Mutta kehitystä vastaan on turha potkia.

Inhimillisesti katsoen olisi kai parempi, että robotit keskenään romuttaisivat toisiaan kuin että kansojen pojat tappavat toisiaan? Tosin tuo tapahtuisi vasta sitten kun kulttuuri on pommitettu takaisin kivikauteen. Sodassa kun pyritään tuhoamaan vihollisen infrastuktuuri ja yhteiskunta. Oli miten oli, autonomiset sekä kauko-ohjatut aseet ovat jo käytössä. Tekoäly on aseteknologian uusi trendi. Tekoälyaseilla tullaan aiheuttamaan tuhoa ja kuolemaa myös siviiliväestössä. Jos jonkun kylän, hääseurueen tms. siviilikohteen autonominen ase tuhoaa, niin siinä onkin sitten pohtiminen, kuka tai ketkä asetetaan syytteeseen sotarikoksesta. Se valtio tai ryhmittymä, joka aseen pani tuhotyön tekemään, aseen suunnittelija vaiko itse taistelurobotti? Tällainen tilanne tulee, jos on osoitettavissa, ettei kukaan ohjelmoinut konetta tekoon. Näin on kyllä myös helppo toteuttaa hirmutekoja. Tekoäly ei tunteile. Ja vähät välittää käskystä ”älä tapa”.

Alun perin tuo käsky kuului hepreaksi jotenkin ”älä murhaa”. Eli älä omiasi tapa, vihollisia miten lystäät. Nuo käskythän olivat israelin heimon itselleen laatima laki kuolemantuomioineen. Tuo käsky ei koskenut aviorikoksesta, homostelusta, vanhempien kunnioittamatta jättämisestä, jumalanpilkasta, väärästä valasta, sapattina töiden tekemisestä jne. teloittamisia.

Keskimäärin maailma on kuitenkin mennyt koko ajan rauhallisempaan suuntaan. Voi miettiä, että jos Jumalallamme ja Hänen kansallaan olisi VT:n aikoina ollut ne aseet, mitä nykyisin on käytössä, minkälaista totaalista tuhoa he olisivatkaan saaneet aikaan. Ei olisi kai jäänyt muita jäljelle kuin Herran oma kansa. Tosin ydintalvi olisi hävittänyt senkin. Torakat, joiksi hutut tutseja nimittivät, olisivat jääneet jatkamaan elämää Telluksella. Ja Jumalan olisi täytynyt aloittaa koko homma uudelleen.