Valemedia. Kaikki on mahdollista

Kaikki on mahdollista. Ei ollenkaan vähiten se, että ”valemedia” muuttuu valemediaksi sen toisessa merkityksessä. Eli se toistaa uutisena asiaa, joka onkin valetta. Näinä klikkiotsikkotiedonvälityksen aikoina nopeaan informaatiotoimintaan nähtävästi kelpaa vuosikymmeniäkin toimineelle lehdelle tai sähköiselle medialle täysin lähdekritiikittömästi uutinen, joka näyttää uutiselta tai sitten sopii jotenkin kullakin hetkellä vallitsevaan vastakkainasetteluun eli näyttää hyvältä ja herkulliselta. Jos se myöhemmin osoittautuukin ankaksi tai varpuseksi, voi sitä sitten myöhemmin vähän pahoitella. Tehtävä on kuitenkin täytetty. Klikkikertoja on saatu tietty määrä, jota lehden tai kanavan mainostilan myyjät voivat näyttää asiakkaita etsiessään.

Keskiviikkona Iltasanomat ja MTV3 ainakin, ehkä joku muukin, uutisoi, että ”Helsingin anarkistinen iskuryhmä” ilmoitti Takku.net -foorumilla sytyttäneensä Helsingin yliopiston Viikin kampuksen gorillaveistoksen palamaan tahallaan. Uutinen käsitteli siis Helsingin Viikin kampuksella olleen käytetyistä auton renkaista tehdyn Gorilla-veistoksen polttoa. Myöhemmin IL muokkasi uutistaan niin, että siihen tuli merkintä, että poliisi tutkii väitteen todenperäisyyttä. Alkuperäisessä otsikossa annettiin selvästi ymmärtää kauhean anarkistiryhmän sytyttäneen sen.

Gorilla -teos, jonka nimi oli ”Kaikki on mahdollista”, oli Villu Jaanisoonin tekemä. Hän halusi ”tuoda teoksellaan esille kysymykset ihmisen alkuperästä, vastuusta ja tulevaisuudesta. Gorilla on hänen mukaansa muistutus niistä uhanalaisista eläinlajeista, joiden elinalue on ihmisen toiminnan myötä kutistunut. Käytetyillä autonrenkailla taiteilija haluaa nostaa esille ekologisen näkökulman” (Wikipedia). Eli siis tuoda kannanottoja asioista, joista myös ne hirveät anarkomarkot ja muut yhteiskunnan viholliset haluavat. Tuhopoltto näiden tekemänä olisi siis ”loogisuudessaan” aivan mahtava taidonnäyte. Näin tietysti monet anarkisteista ajattelevat. Säälittäviä luusereita, joilla päässä vippaa ja jotka haluavat vain panna paskaksi kaiken.

Tämän tuhopolton tekijäryhmä ilmoittautui Takku.net -foorumilla näin:

”Helsingin anarkistinen iskuryhmä (HAI) ilmoittaa täten sytyttäneensä Viikin kampuksella sijainneen autonrenkaista rakennetun gorillapatsaan tuleen kannanottona H&M:n ja monien muiden suuryritysten rasistisia toimintatapoja sekä yksityisautoilua vastaan. Toivomme että rodullistettuihin kohdistuva sorto sekä aitojen gorillojen olemassaoloa uhkaava tieliikenne katoavat maailmasta yhtä nopeasti ja komeasti kuin tämä bensiinillä valeltu rengaskasa.”

Uskottavalta näyttävä tiedonanto kyllä. Tyyli on silti liian kevyt ollakseen autenttinen ja ainakin valtakunnan median toimittajalla pitäisi epäluulot herätä ja tarkistaa asia ennen julkaisua. Takku.net -sivustollahan voi kirjoittaa anonyymisti kuka vain. Ja juuri tämän avoimuuden vuoksi se täyttää oikein hyvin ”valemedian” tunnusmerkit. Aivan kuten myös Wikipedia. Sieltä kuitenkin me lähes kaikki käymme noukkimassa tietoja eri tarkoituksiin. Ja tarkoituksenmukaisestihan tietoa käydään etsimässä. Media- ja lähdekritiikki unohtuu varsin äkkiä, kun saa käsiinsä mukavalta näyttävää tietoa – vaikka sen kirjoittajasta tai välittäjästä ei olisi mitään tietoa.

Nimimerkki ”HAI” itse kommentoi Takku.netin ketjussa: "Kai te tajuatte että kuka tahansa voi kirjoittaa tänne mitä tahansa? Minä osaltani ilmoitan että Suomi Ensin-ryhmä ottaa vastuun tästä Tuhopoltosta."

Toinen HAI:n kommentti: "Me, Juha Sipilä, ilmoitamme olevamme tuhopolton takana. Sama kohtalo odottaa kaikki työttömiä ja muita loiseläjiä."

                            

Tuosta nyt jo näkee, että läpällä se ns. tunnustus oli kirjoitettu. Sitten tulee muilta odotettavissa olleita vitsejä:

"Aiemmat ilmoitukset tässä ketjussa vääriä: Me Keskustanuoret otamme vastuun tuhotyöstä."

"Mitäs te nyt sekoilette? Kokoomusnuorethan tuon poltti."  Jne.

  

En tiedä tuon Takku.netin ”tunnustuksen” kirjoittajan taustaa, tarkoitusperiä tai kirjoituksen motiivia, mutta joka tapauksessa klikkimediauskovaisuuden yleisyyden vuoksi monilla on nyt käsitys, että gorilla-veistoksen polttivat ne ilkeät anarkistit. Anarkomarkot. Vihervassarikommarit. Klikkiotsikoilla luodaan mielikuvia. Mielikuvilla voidaan levittää haluttua eetosta. Vanha populistispoliittinen sanonta ”kyllä kansa tietää” tarkoittaa oikeasti ”kyllä kansa luulee”. Näin tiedotus on aina toiminut. Useammin kuin tiedon välitystä, tiedonvälitys on propagandaa. Tarkoituksenmukaista totuuksien tai ”totuuksien” valintaa, totuuksien hippusten heittämistä tai suoraa valehtelua. Siksi itse henkilökohtaisesti en kannata kansanäänestyksiä – tietysti kunta- ja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta. Isot kysymykset ovat monimutkaisia ja niistä on liikaa mutua ja suoranaista väärää informaatiota.

Monet siellä Takku.netin ketjussa uskoivat sukkana anarkistien sen tehneen. Itsellenikin keskiviikkona päivällä fb-fiidistä näkemäni uutinen veistoksen tuhopoltosta ja sen tekijöiksi ilmoittautuneista meni aluksi täydestä. ”Tuommoisia älyvajeisiin suoran toiminnan hommiin valmiita ne anarkistit on”. Vasta myöhemmin, kun tutustuin itse asiaan, alkoi tulla selville, että asia ei ole niin kuin sen annettiin ymmärtää olevan. Näin meitä kuljetetaan.

Toimittajilta pitää edellyttää lähdekritiikkiä ja uutisten lukijoilta mediakritiikkiä. Näistä on puhuttu jo vuosikaudet, mutta ilman tuloksia nähtävästi. Eikä se aina ole ammattilaisillekaan helppoa. Informaatiota on jo liikaa. Ja valeinformaation tekijät hekin usein kiitettävän ammattitaitoisia valitsemallaan uralla.

(...tietenkään Keskustanuoret eivät olleet syyllisiä...) 

Museokuvan kuva Kaikki on mahdollista -teoksesta:

 

Luokaamme aktiivisesti uusköyhälistöä

Ben Zyskowicz on niitä hyvin toimeentulevan kansan osan kansanedustajia, jotka hyväksyivät työttömien rankaisun siitä, että työpaikkoja ei juuri ole. Hän oli myös puoluetovereidensa Juhana Vartiaisen (ex.dem, nyk. änk.kok) ja Ville Rydman (änk.kok) kanssa yksi kolmesta hallituspuolueiden edustajista, jotka vaivautuivat edes poikkeamaan suuressa salissa, kun siellä keskusteltiin ns. aktiivimallista. Nämä kolme kansanedustajaa ovat puolueensa änkyräoikeistosiipeä. Ministereitä siellä ei näkynyt ainuttakaan. Siis hallitus oli kokonaisuudessaan jossain muualla. Ei paikalla ollut edes koko mallin valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) eikä työvoimaministeri Jari Lindström (sin). Ajankohta oli perjantai-ilta. Oikein hyvä tällaisen esityksen eduskuntakäsittelyyn. Mattila kyllä twiittasi hyvät viikonloput kaikille ja kertoi samalla olevansa savusaunassa. Onhan savusaunan suloisessa lämmössä varmasti miellyttävämpää kuin kärvistellä salissa ikävän näköisten oppositiokansanedustajien kysymysvyöryssä.

Koska hallituspuolueen kansanedustajia ei salissa keskustelemassa ollut, ei näillä todennäköisesti ollut oikein mitään käsitystä siitä mistä olivat äänestysnappia painamassa. Yksi kokoomuksen kansanedustaja Omega Speedmaster (nykypäivän hinta 10.000 euroa) ranteessa. Ilmeisesti ei myöskään elinkeinoelämän huolestuneet kannanotot valmistelussa olleesta aktiivimallista olleet kantautuneet elinkeinoelämän elinehtojen suojelemiseen ja parantamiseen sitoutuneille Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten kansanedustajille. Nämä nimittäin eivät ole innostuneet mahdollisesta tulvasta työhakemuksia, vaikka avoimia paikkoja ei olisi edes haettavaksi julistettu.

Työvoimaviranomaiset eivät nämäkään ole innoissaan lisäduunista joka ainoan työttömän todellisen työnhakuhistorian selvittämisestä siltä kolmelta kuukaudelta. Jos se työtön luuseri oikeasti työllistyykin, alkaa jatkuva selvittely, kuinka paljon on työllistytty ja tienattu ja miten se vaikuttaa työttömyysturvaan, joka siis täytyy sovitella työtulojen kanssa vai evätäänkö kokonaan. Entä jos onkin saanut sen 250 euron yrittäjätulon? Silloin työtön asettuu yrittäjäksi ja koko työttömyysturva on uhattuna. Nythän jo se, että on merkintä vaikka toiminimestä, on riski joutua työttömyysturvan ulkopuolelle. Näin on useille käynyt. Ei ole auttanut, vaikka on yrittänyt osoittaa, ettei yritystoimintaa ole.

Kokoomuksen rakkikoira Zyskowicz oli vastikään politiikkaradiossa puolustamassa mallia. Ehkä politiikkaradion toimituskunta jätti tahdikkuussyistä kutsumatta sen toisen innokkaan mallin puolustajan, Juhana Vartiaisen (ex-dem). Hänen ei tarvinnut enempää nolata itseään. Tai sitten Kokoomuksessa tuumittiin, ettei häntä pidä päästää radioon tässä asiassa enempää heikentämään Kokoomuksen kannatusta. Eipä Benkään juuri paremmin selvinnyt Eero Heinäluomaa vastaan. Hän osoitti hyvin sen, että 40 vuotta politiikassa ja niistä 38 eduskunnassa on vieroittanut hänet kiitettävästi kansalaisten arjesta. Hän peräti epäili sellaisten työttömien, joilla ei ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa työllistymiseensä, olevan olemassakaan. Osoittaa nykyistä hallituksen erinomaista arroganttiutta ja ihmisten halveksuntaa se, että systeemin ajateltiin vesittyvän, jos jouduttaisiin jokaisen työttömän kohdalla erikseen tarkistamaan aktiivisuusehdon täyttymistä. Tämä siis Benin toteamaa. Hän siis kehtasi sen ääneen radiossa sanoa.

Viime sanoikseen Ben sanoitti osuvasti politiikan nykytilan. Että eduskunta hyväksyi yksimielisesti SEN lausuman, että mallia toteutettaessa "seurataan" sen toimimista. Ben kuten kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat hyväksyvät noileesti lait ja asetukset, jotka kävelevät perustuslakivaliokunnan lausuntojen yli ja joiden perusteet ovat lähtökohtaisesti hämärät ja joiden vaikutuksista ei ole mitään hajua - että seurataan ja katsotaan nyt, mitä tapahtuu. Lakien sisältöön ei enää syvennytä, katsotaan vaan, toimiiko vai ei. Siis eivät ainakaan nykyisen eduskunnan hallituspuolueiden edustajat.

Tutkija Pertti Honkanen Kelasta on ilmoittanut laitoksen blogissa, että aktiivimalli tuottaa runsaasti sekavuutta ja lisää auttamattomasti jo ennestäänkin ylityöllistettyjä virkailijoita. Meillä kun on vain pieni osa virkailijoita työtöntä kohti siitä, mitä muissa pohjoismaissa on. Sitten kun se surkea tuottamaton ja saamaton luuseri menettää osan työttömyysturvasta, lisää tämä homma toimeentulotuen lisäkasvuun. ”Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä”, kirjoittaa Honkanen.

Perintätoimistot, jotka melkein kaikki ovat ulkomaisten ketjujen omistamia, kyllä tulevat kiittämään. Kuten on uutisoitu, maksuhäiriöt lisääntyvät ja kasaantuvat. Ja kyllähän se on selvää, minne ne kasaantuvat - köyhille ja työttömille luusereille. Kun rahaa ei ole, ei ole mistä maksaa. Mutta oma vika. Mitäs olet luuseri. Mikset hae töitä. Mikset palaa töihin, kuten Vartiainen sanoisi. Luottotietojen menetys tarkoittaa sitä, että mitään ei voi hankkia laskulla eikä osamaksulla. Kännykän laskut pitää maksaa ennakkoon tai sitten hankkia vain prepaid-kortteja. Luottokortti on tietty sula mahdottomuus, mutta pankkikortinkin saaminen voi olla hankalaa. Vuokra-asunnon saaminen voi olla pelkkää unta, mutta myös TÖIHIN pääseminen voi olla mahdottomuus.

Hallituksemme on ollut jo pitkään muodostamassa halpatyömarkkinoita Suomeen ja nämä uudet työttömien kurmuuttamistoimet vain alleviivaavat tätä pyrkimystä. Jos tuloerot eivät vielä ole riittävän suuret, kuten kansanedustaja Susanna Koski ja VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki ovat ilmaisseet, ne alkavat suurentua. Halpatyö tarkoittaa sitten myös sitä, että luottotiedot voivat olla höllässä, jos palkallaan ei tule toimeen ja toimeentulotukikin on laskennallisista syistä niukka. Mitään yllättäviä menoja tai muuta odottamatonta rahan reikää ei saa tulla, eikä sairastua saa.

Mutta olkaamme onnellisia. Juhana Vartiaisen mukaan olemme saamassa "mukavia ratkaisuja työttömyyden vähentämiseen". Olipa hyvä, ettei hän jäänyt Ruotsiin.

Potkaiskaamme köyhää persiille

Hallituksemme on valmistelemassa toista osaa työttömien luusereiden persiille potkimiseksi. Tämä ns. aktiivimalli tämän vuoden alussa voimaan tullut ns. aktviivimalli on vasta alkusoittoa. Keväällä tulee eduskuntaan hyväksytettäväksi uusi rumbaisu: jos työtön ei hae kerran viikossa töitä, on sanktiona kahden kuukauden työttömyyspäivärahan menetys.

Sekä yksityisten suuryritysten johtajat, joilla on rekrytointilisät, työhöntulolisät, töissäpysymisbonukset, bonukset muuten vain, tulosbonukset ja erobonukset, ovat nostattaneet palkkojaan merisuolaisiksi. Kuten ovat myös valtion virastojen ja yritysten johtajat. Posti, VR, Alko ja mitä niitä on. Näiden johtajat eivät joudu vyötään kiristämään. Kuten eivät, muistettakoon sekin, myös ay-pomotkaan. Mitä firmojen pomot edellä, sitä työntekijäpuolen pomot perässä. Finnairin pääjohtajalle Pekka Vauramolle järjesteltiin vuonna 2016 lisäeläke, vaatimattomat 130.000 euroa per vuosi. Siis LISÄeläkettä.

Nämä lisäeläkejärjestelyt ovat tuttua kauraa myös työeläkefirmoille. Näiden johtajien muutenkin varsin väljiin työsuhde-etuihin kuuluu lisäeläkejärjestelyt. Nekin ovat tuommoista 100.000 euron luokkaa. Ilmarisen tänä vuonna aloittavan uuden toimarin Jouko Pölösen lisäeläke-etu tulee olemaan vaivattomat 100.000 – 200.000 euroa vuodessa. Tämä siis, kun on jääty palkoilta pois vetelehtimään eli eläkkeelle. Työstä, josta kuukausikorvaus ainakin edelliselle oli 40.000 euroa / kk. Vauramon kuukausipalkka on yli 50.000 euroa / kk. Bonukset päälle. Ja lisäeläke. Ilmarinen kuten muutkin työeläkeyhtiöt ovat yksityisiä, mutta ne eivät toimi ns. vapailla markkinoilla, vaan ne saavat rahastaa lakisääteisesti. Tyel-maksut ovat laissa määrättyjä.

Näissä lisäeläkkeissä on kyse veronkierrosta. Ne ovat osa palkkaa, joka maksetaan siis myöhemmin lisäeläkkeinä. Ne on myös määritelty ryhmäeläkevakuutuksiksi, joissa verokohtelu on väljempi kuin yksilöllisissä lisäeläkkeissä. Ryhmäeläkevakuutukset tarkoitettiin alun perin paikkaamaan pieniä eläkkeitä, mutta mitä köyhälle edellä, sitä samaa rikkaalle. Niillä on kätevää isorikkaankin välttää veroja.

Verorasitusta on siirretty useita vuosia pienituloisten suuntaan. Tuloverojen osuus koko verokertymästä on nyt VAIN noin 35 %, lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vain jokunen vuosi sitten. Rikkaiden pääoman haltijoiden verotus on heidän niin halutessaan kevyttä ja raikasta kuin kesäinen aamukaste. Esimerkiksi Koneen pääomistajan Antti Herlinin veroprosentti tuloistaan on samaa luokkaa kuin jonkun 1500 e/kk ansaitsevan - kiitos valtion hövelin veropolitiikan. Vuonna 2016 Herlinille maksettiin Koneen osinkoja 160.000.000 euroa. Veroprosentti oli 4,7.

Tuloverojen osuutta kokonaiskertymästä on jatkuvasti alennettu ja verojen pääpaino on siirtynyt palveluihin tavaroihin ja muihin, joista kerrytetään alvia ja valmisteveroja ja ties mitä maksuja. Siis yhä enemmän pieni- ja keskituloisten suuntaan. Jos tuloerot eivät vähään aikaan juuri kasvaneet, niin varallisuuserot alkavat olla meillä pian samaa hyvää luokkaa kuin kapitalismin kultamaa Yhdysvalloissa. Siellä rikkain prosentti omistaa 35% kaikesta. Suomessa rikkain viisi prosenttia omistaa 31% (tilastokeskus 2015), ja on nousussa. 20 vuotta aiemmin se oli 25%. Eräs uusi laskelma kertoo, että Seitsemällä rikkaimmalla on mammonaa saman verran kuin 40 %:lla vähävaraisimmista yhteensä. Rikkaat satsaavatkin pääomaan, eikä niinkään suurin tuloihin. Se on kannattavampaa. Ei tarvitse maksaa niin paljon veroja. Se, mistä yksittäisuutisia silloin tällöin näkee eli rikkaimpien rikastuminen ja köyhien köyhtyminen, on todellisuutta. Meillä on tosiasiassa miljoona köyhää. Aika hyvin viiden ja puolen miljoonan kansasta.

Meillä lienee nyt noin 250.000 työtöntä. Näiden päälle kai lähemmäs 200.000 ns. aktivointitoimenpiteiden kohteina, kättely- ja askartelukursseilla sekä palkatta töissä ns. kuntouttavissa työtoiminnoissa, työelämäkokeiluissa jne. Suuri osa valtaisasta työttömyydestä johtuu siitä, että ns. tuottamattomia teollisuustyöpaikkoja on viety halpatyömaihin, joissa työntekijöiden palkka ja elämä on halpaa. Monet näistä työpaikkoja muualle vieneistä on saanut investointeihinsa yritystukea eli yrityssossua. Takaisin ei tarvitse maksaa. 60-luvulla, kun työttömiä oli vain jokunen kymmenen tuhatta, valtio järjesti työttömille töitä. Rakennettiin teitä ja muuta. Työttömyystöitä. Eivät ne häävejä olleet, kun määrättiin lähtemään pitkien matkojen päähän ja parakkiin asumaan, mutta töitä kuitenkin. Silloinkin kieltäytymisestä rangaistiin. Nyt työttömiä rangaistaan siitä, että työpaikkoja ei vain ole.

  

Mutta mikä on se sellainen työ, jossa lomia vuodessa on yhteensä yli 25 viikkoa eli puolet vuodesta, kuuden ja puolen tonnin kuukausipalkka, jonka päälle tonnin, puolentoista kulukorvaus ja työpaikalla ei välttämättä tarvitse olla, jos on jotain tärkeämpääkin tekemistä ja työn jälkeiset ns. sopeutumiseläkkeet, vaikka olisi alle viisikymppinen? Aivan oikein. Kansanedustajan homma se on. Nämä kansanedustajat ovat niitä, jotka joko hyväksyvät tai hylkäävät köyhiä halveksuvat hallituksen esitykset. Ja kuten on hyvin havaittu, yleensä hyväksyvät. Ja koska köyhät eivät juuri äänestä, tulee eduskunta, siis kansamme edustajat, hyväksymään jatkossakin köyhiä päähän potkivat lait, asetukset ja aktiivimallit. Tosin on kansanedustajiakin alettu aktivoittamaan, kun uudet kansanedustajat saavat enää sopeutumisrahan ja sitäkin vähän aikaa.

Kannattaako köyhää potkaista persiille? Viimeksi tasan 100 vuotta sitten alkoi sisällissota, jossa eräänä keskeisenä syynä oli räikeät yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet. Köyhiä oli potkittu persiille kauan. Nyt tasan 100 vuotta sisällissodan alkuhetkien jälkeen työttömiä on ryhdytty ajamaan entistä ahtaammalle. Köyhiä eläkeläisiä samoin. Pian jälleen otetaan eläkkeet ja muut ns. etuudet syyniin eli niitä leikataan. Kuinka kauan niin voi jatkua ennen kuin tulee se flow back? Jos toukokuussa elämme siinä todellisuudessa, että köyhiä työttömiä rangaistaan siitä, että töitä ei ole, ja sairaita, opiskelijoita ja eläkeläisiä siitä, että valtion rahaa täytyy säästää, jotta hyvätuloisille voidaan jakaa verohelpotuksia, valtion yritysjohtajille jättipalkkoja ja firmoille turskeja yritystukia, voi alkaa tapahtumaan jotain. Tietenkään ei tule sadan vuoden takaista toisintoa, mutta jotain tulee.

Loppuun luvatta ja omalla riskillä jaan Kerberoksen neroutta 7.1. päivän SK:sta. Siinä tulee esille hallituksen eetos, jota ay-pomot eivät vastusta muuten kuin muodon vuoksi. Heillä ja heidän työllistäjillään eli jäsenistöllä on asiat hyvin. Ay-pomoilla nyt ainakin.