Aliresurssoitu - helpommin yksityistettävissä

Suomen terveydenhuolto on Euroopan huonoin, väitti brittilehti Guardian vuonna 2016. Jutun oli kirjoittanut Suomessa asunut toimittaja Ed Dutton omista kokemuksistaan. Hän oli erään kerran tyttärensä kanssa joutunut kokemaan kaiken sen huonon, mistä julkista terveydenhuoltoa on moitittu ja usein aiheestakin. Nimittäin pitkistä jonoista ja lääkärinaikojen useiden viikkojen odottelusta. Hän oli keskustellut myös sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan kanssa. Tämä oli tuuminut, että ovatko Suomen oikeistovetoiset hallitukset tahallaan heikentäneet terveydenhuoltopalveluja niin, että ihmiset alkaisivat käyttää yksityisiä lääkäriasemia.

Näinhän se on varsin selvästi. Jos jostain julkisesta halutaan yksityinen, kannattaa aliresurssoida se, joten ihmiset alkavat kyllästyä sen toimimattomuuteen ja kääntyä suosiollisiksi poliitikkojen esityksiin siirtää palvelu yksityiselle. Näin yksityistäminen sujuu hyvin ja kitkatta. Ja sitten kaikki ovat tyytyväisiä. Hetken. Nimittäin usein käy niin, että kun se oma asema on turvattu, voidaankin alkaa katsoa, mistä säästää. Yksityiset liiketoimijatkin säästävät, mikäli vain mahdollista. Eikä niin väliä, vaikka sieltäkin, mistä ei olisi mahdollista.

Me olemme tottuneet siihen, että valtion säästötoimet ovat niitä kirottuja leikkauksia. Mutta kun yksityinen firma säästää, on se vain ”tehokkuutta”. Julkisen terveydenhuollon aliresurssointi tuli varsin selväksi kunta-alan ylityökiellossa. Leikkauksia jouduttiin peruuttamaan, jonot kasvoivat rajusti ja potilasturvallisuuden kanssa alkoi eräin paikoin olla vähän niin ja näin. Ylityökielto paljasti sen, että henkilökuntaa ei ole riittävästi ja tätä puutetta paikataan ylitöillä. Se tarkoittaa sitä, että hoitajat ja lääkärit alkavat väsyä ja jäädä sairaslomille. Ja lääkärit tietysti lähtevät yksityisille lääkäriasemille, joissa saa parempaa palkkaa, eikä tarvitse tehdä ikäviä töitä.

Suomi käytti vuonna 2012 terveydenhuoltoon seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan. Duttonin mukaan hänen omassa maassaan kahdeksan. Ja tämä vielä senkin jälkeen, kun siellä leikattiin julkista terveydenhuoltoa kovalla kädellä. Ja siellä on ylistetty Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, kun oma on katastrofaalin partaalla. Ja siis siellä on resurssoitu terveydenhuoltoa Suomea enemmän.

Suomessa lienee enemmän lääkäreitä väestömäärän suhteessa kuin Britanniassa, mutta paljon suurempi osuus näistä on pörriäisellä ja muilla duunissa. Nämä pörriäiset ovat olleet hyvissä asemissa jo jonkun aikaa entisten kansanedustajien, ministerien, sosiaalitoimen kaupunginjohtajien ja ministerien avustajien hypättyä ostajan pallita myyjän pallille. Viimeksi siis Kokoomuksen kansanedustaja kesken kauden lääketeollisuuden liittoon, siis lääkefirmojen lobbaustoimijaan. Ben Zyskowicz sitä vähätteli ja väitti, ettei hän siirtynyt yksityiseen firmaan. Niinpä niin. Mutta kumpikohan oikeastaan onkaan rajumpi siirtyminen näinä soteaikoina, siirtyminen yksittäiseen firmaan vaiko useiden firmojen lobbausliittoon?

Sotea on väännetty Kokoomuksen ja Keskustan johdolla sellaiseen suuntaan, että yksityiset lääkärifirmat ja ketjut voittavat joka tapauksessa, tuli sitten sote tai susi. Kummassakin tapauksessa tulee käymään niin, että kunnat tai maakunnat ulkoistavat terveydenhuoltoa yksityisille. Näin tämä aliresurssointi on tuottanut tulosta Hallituksen eetos, yksityisen auttaminen ja tukeminen, on saatu hyvään kurssiin. Terveydenhuolto nyt. Muu perässä. Nyt on jälleen otettu tiestön yksityistäminen esille. Valtio kerää rotevan summan autoista ja liikenteestä erilaisin veroin. Siitä vain pieni osa käytetään tiestön kunnossapitoon. Vuosikaudet tätäkin on aliresurssoitu. Tiestön kunto on romahtanut. Autoilijat kypsyvät kannattamaan tiestön myyntiä yksityiselle – saadaan tehokkuutta hoitoon.

Valtion korkea virkamies eli hallituksen likaisen työn tekijä on siis esittänyt, että valtio voisi myydä koko tiestön ja siitä saatavalla rahalla voisi maksaa uudet hävittäjät. Hienoa. Kansallisomaisuus yksityiselle firmalle ikuisuuksiin asti rahastettavaksi ja meille hävittäjät, jotka ovat jo huomenna vanhanaikaisia ja muutenkin kestävät suunnilleen sen mitä kestävät. Ne ovat vähän kuin autot. Kalliita hankkia, kalliita pitää ja halvalla ne myydään ellei peräti terminalisoida. Autoista saa romutuspalkkion. Hävittäjistä ei. Mitä sitten myydään, kun taas uudet hävittäjät täytyy hankkia? Pohjavedet elleivät ole jo myyty Nestlélle? Valtion viisaat päättäjät ovat jo onnistuneet myymään lähes koko infran yksityisille joiden omistajat ovat ulkomailla. Yksityistämishimon nyt Kokoomuksella ymmärtää, kun se yksityistäisi kaiken mahdollisen ja mahdottomankin. Mutta nähtävästi Keskustankin tie on nyt paksusti ja pulskasti voivien tie. Alkiolaisuus hittoon ja historian tunkiolle.

Kun terveydenhuoltojärjestelmä on saatu raunioitettua ja kaikki siirtyneet pörriäisiin ja niin edelleen, voidaankin katsoa, miten ne sitten jonoista selviytyvätkään. Ja kun ne saavat oikeasti hankaliakin potilaita hoidettavakseen, eivätkä enää voi vain kuoria kermat päältä. Yritykset eivät tasan taatusti yliresurssoi. Nyt on jo kuulunut tuolloin tällöin pientä napinaa esim. Terveystalon tavoista hoitaa potilaita – siis tietysti; asiakkaita. Porin kaupungin työterveys ojennettiin hopeatarjottimella Terveystalolle ja erään kaupungin palveluksessa olevan mukaan siellä on ollut jo nyt sangen ylimalkaista kohtelua. Kaupungin työntekijäthän eivät ole suoraan maksavia asiakkaita.