Seteli on arvoton paperinpala, vaikka siinä lukisi ja olisi mitä numeroita hyvänsä. Sen arvo perustuu sopimukseen. On sovittu, että se on tietyn määrän eri maiden numeroyksikköjä vastaava vaihdon väline. Vielä näihin aikoihin asti setelit ovat olleet konkreettisia esineitä, mutta niiden käytöstä luovutaan ennen pitkää ja niistä tulee numismaatikkojen keräily- ja vaihtoesineitä. Museoissa niitä jälkipolvet tulevat kummastelemaan. Setelit eli raha muuttuu biteiksi ja on jo muuttunutkin. On nimittäin niin, että jo nyt maailmassa on arvoltaan suunnattomasti suurempi määrä rahaa ja valuuttaa kuin on painettu setelimäärä tai on sellaista jo nykyisin harvinaisuutta kuin kultakantaa. Se muuttuu näkymättömäksi. Yhtä näkymättömäksi kuin jumalat. Vaikka molemmat ovat näkymättömiä ja ihmisten välisiä sopimuksia, voidaan yhtä lailla niiden avulla kyllä tehdä sekä hyvää että pahaa. Ikävä kyllä runsaasti pahaa.
Raamattu, Koraani, Veda-kirjallisuus, Mormonin kirja jne. ovat samankaltaisia kuin setelit. Uskonnot ovat nekin sopimuksia. Pyhät kirjat perustuvat aineettomalle ja abstraktille samoin kuin raha, jolla on vain sovittu arvo, joka näkyy sinänsä arvottomissa paperinpaloissa. Setelin arvo on sepite.
Samoin ovat uskonnot sepitteitä. Uskonnot sisältävät tietyt sopimukset, joiden mukaan uskontoa harjoitetaan. Kussakin omansa samoin kuin eri maiden seteleissä on omat sopimuksensa niiden arvosta. Lapsena en ymmärtänyt seteleistä mitään sikäli kuin niitä näin. Mutta kun ikää tuli tarpeeksi, ymmärsin setelin mahdin. Ja niinpä eräänkin kerran kähvelsin keittiön kaapista sinne ruokarahaksi jätettyjä kolikoita ja markan seteleitä ja menin kauppaan vaihtaakseni ne karkkeihin. Toimi. Tosin jäin kiinni, eikä hyvä heilunut.
Mitä enemmän on rahan kanssa tekemisissä, sitä enemmän siihen alkaa uskoa. Suuret talousmahdit, suuryritykset ja rahastot ovat tarinoita. Eivät mitään konkreettisia entiteettejä. Vähän samoin kuin ovat valtiot. Nekin ovat pelkkiä käsitteitä ja sopimuksia. Mitään sellaista konkreettista entiteettiä kuin Suomi ei ole olemassa. Se on vain asia. Sopimus muiden sen tunnustaneiden valtioiden kanssa. Multa, maaperä, vesi ja ilma ovat samanlaisia kaikkialla riippumatta millä nimellä niitä kutsutaan. Samoin on uskonnoissa. Jokaisessa uskonnossa on pyhät tekstinsä, rituaalinsa ja uskon kohteet eli jumalat. Paitsi kenties jossain buddalaisuudessa, joka itsessään on ennemmin filosofia kuin uskonto.
Samoin kuin rahan kanssa, mitä enemmän on uskonnon ja sen pyhien kirjoitusten äärellä, sitä varmemmin niihin alkaa uskoa. Tosin useimmilla usko setelin voimaan on paljon suurempi kuin ihmeitä tekevään jumalaan. Kirkollakin. Vaihdon väline eli raha, oli se missä muodossa hyvänsä, on vanhempi keksintö kuin nykyiset valtauskonnot. Mutta melkeinpä alusta lähtien varsinkin kristinuskon kirkko ja sen miehet ovat toimineet toisin kuin kristinuskon idoli, Jeesus, kehottaa. Ne ovat keränneet varoja kiitettävällä ahkeruudella. Kirkolla on Suomessakin melkoinen vuosisatojen aikana haalittu omaisuus. Papeilla ja piispoilla on hulppeat virka-asunnot. Seurakuntalaisiltaan eli paimennetuilta lampailta kerätyillä kymmenyksillä, kolehdeilla ja veroilla hankitut. On tehty kaksikin sopimusta: on sovittu, että tämä uskonto antaa synnit anteeksi ja lupaa taivaspaikan. Seurakuntalainen on antanut siitä vastineeksi sopimuksia eli rahaa. Yhdysvaltalaiset TV-pastorit ovat saaneet näitä sopimuksia niinkin paljon, että ovat voineet ostaa itselleen saarnamatkoille omia suihkukoneitakin.
Sopimus nimeltä raha on hyvä hallinnan väline. Sillä saadaan pidettyä epätoivottu käytös aisoissa ja kansa kurissa. Se näkyy joka päivä politiikassa, joka on käytännössä melkein läpeensä talouden hoitoa. Samoin uskonto, toinen sopimus, on ollut ja on edelleenkin monin paikoin hyvä hallinnan väline. Joka ainoa hallinnan muoto, ideologia, aate ja muu formuloitu käsitteistö ovat sepite. Sepitteen avulla on helpompi hallita kuin esittämällä todellisuus sellaisena kuin se oikeasti on.
Isis, joka oli kehittänyt oman sepitteensä islamista, ryösti valloittamillaan alueilla olevista pankeista satoja miljoonia dollareita ja kauppasi dollareita vastaan öljyä, ei suinkaan väheksynyt tuota USA:ssa tehtyä sepitettä. Päinvastoin, se toi sille valtaa, uusia uskonsotureita ja aseita. Sepitteen avulla sepitettä levittämään. Sopimus nimeltään seteli toi voimaa, jolla pyrittiin levittämään toista sopimusta, uskontoa.
Setelit ovat seksikkäitä. Setelit symboloivat vaurautta. Vauraus tuo valtaa. Vaurailla on enemmän seksiä kuin köyhillä. Rikkailla on aina ollut ylilyöntiasema vallassa. Niin se on edelleen. Vauraampi on tasa-arvoisempi kuin köyhä. Valta ja vauraus kiihottavat, koska ne tarkoittavat myös turvallisuutta. Evoluutio on muodostanut käyttäytymismalleja, joissa uros on se vahvempi, ruoan tuoja ja jälkeläisten selviytymisen eli suvun jatkamisen turvaaja. Vahva uros vetää puoleensa. Kautta aikain myös kirkot ja kirkon miehet ovat haalineet valtaa. Valta maistuu hyvältä. Mutta se turmelee.
Aikoinaan kirkolla oli lähes absoluuttinen valta (teokratioissa vieläkin). Absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. Niinpä ei ole yllättävää, että monissa uskonnollisissa yhteisöissä on esiintynyt ja esiintyy omavaltaista seksiä eli hyväksikäyttöä. Seurakuntalaisten, varsinkin lasten ja nuorten, hyväksikäyttöä. Monet uskonnolliset yhteisöt ovat suojelleet omiaan maallisilta oikeuksilta. Asiat on käsitelty omassa piirissä. Hairahtumisia on ymmärretty ja anteeksi annettu, ei suuremmin edes paheksuttu. Katoliset papit ja opettajat on vain siirretty, ei oikeuslaitokselle, vaan johonkin muualle. Pois silmistä ja mielestä.
Uskonnot ja setelit ovat sopimuksia ja sepitettä. Seksi ei. Se on evolutiivinen ja biologinen tosiasia. Ainoa konkreettinen asia näistä tässä kirjoituksessa olevasta kolmesta asiasta. Ja ainoa, johon kirkko kompastuu alituiseen ja jatkuvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti