Suomi on nyt sitten kaikessa hiljaisuudessa ryhtynyt
rikkomaan räikeästi Pariisin rauhansopimusta muuttamalla Hornetit
hyökkäysaseiksi. Niihin on hankittu Lockheed Martin AGM-158 A JASSM
-rynnäkköristeilyohjukset. Ne ovat ilmasta maahan -ohjuksia eli pommittamaan tarkoitettuja.
Näitä on vaikea pitää puolustusaseina. Ainakin minun. Mutta olenkin yksinkertainen
porilainen ja vielä lyttyläinen. Valmistaja on muuten sama kuin sen Suomen seuraavan
hävittäjän, F-35:n. Lisäksi hankittu on JDAM- ja JSOW-täsmäpommeja. Siis
pommeja. Ja Pariisin rauhansopimus kieltää Suomelta pommittajakoneet. Ja mihin
puolustamiseen tarvitaan pommittajia?
Eiköhän nyt todeta asia niin kuin se on: nämä hankinnat
sovittiin jo kauan sitten USA:n kanssa ja ne on tarkoitettu Naton eli USA:n
reserviksi mahdollisia sotatoimia Venäjää vastaan. Samoin tuo järjetön
arsenaali hävittäjiä. Tosiasiassa Venäjällä (siis se vihollinen, jota varten hävittäjälaivueita
tarvitaan) on moninkertainen määrä tehokkaita hävittäjiä ja pommittajia sekä
ohjuksia. Nopeimmat hävittäjät ovat kolme kertaa nopeampia kuin Hornetit ja
puolet nopeampia kuin F-35:t. Nämä F-35:t on muuten suunniteltu rynnäkköhävittäjäksi lähi-ilmatukeen ja
taktisiin pommituksiin. Nyt joku
sanoo, ettei se nopeus, vaan se aseistus. Niin, että venäläisillä on surkeampi
aseistus? Kukapa tietää. Ei varmasti kannattaisi kokeilla.
Kansanedustajaehdokas, lämmin kiistakumppanini ja
ystäväni Anssi Salmi, on sitä mieltä,
että Suomen on hankittava ne vähintään 64 uutta hävittäjää. Ne ovat ”täysin
pakollisia tai meillä ei olisi omia lapsia ja vanhuksia mikäli rapautamme
puolustusvoimat”. Kysyin, mistä
rahat, 6 – 10 miljardia pelkästään hankintoihin ja tuplamäärä vielä niiden aseistuksen
päivittämisissä ja ylläpidossa. Hänen mukaansa hankinnoille on erillinen
rahoituksensa. Mutta mikähän se on? Kysyin vielä, että jos hävittäjien hankintaan
pannaan tosiasiallisesti 10 miljardia, mistä rahat Anssinkin lupaamaan lapsiperheiden
tukemiseen, vanhusten hyvään hoitoon (omana lisäyksenäni vielä velkaantuneiden
köyhien vanhusten auttamiseen? SK 10.4., vanhuksemme on nimittäin ajettu
oikeistohallituksemme toimesta ahdinkoon). Ei vastausta.
Itse olen ollut pitkään, itse
asiassa koko Hornetien täälläoloajan sitä mieltä, että ne ovat turhan panttina.
Niillä ei ole pelotevaikutusta eikä oikein mitään muutakaan virkaa kuin
tunnistuslennoilla sekä paraatien yli jylistäjinä. Jo jokunen viikko sitten
kirjoitin, että ne tuhotaan kentille ennen kuin ehtivät ilmaan, mikäli ja
erittäin epätodennäköisesti joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Ja mikäs muukaan
maa se hyökkääjä olisikaan kuin Venäjä, jolla siis on rautaa niin paljon, että
vaikka armeija ei olisikaan täydessä iskussa, olisi peli nopeasti ohi niiden
osalta. Kerroin Anssillekin, että jos todella haluamme ns. uskottavaa
puolustusta, on se tehokas ohjusjärjestelmä. Ohjusjärjestelmät maksaisivatkin
murto-osan mokomista hävittäjistä.
Ja kuinkas ollakaan, Hesarissa
10.4. oli mielipidekirjoitus, jossa professorit Markku Kuisma ja Jussi
Pakkasvirta sekä yliopistonlehtori Juri Mykkänen ja kustantaja Mika Rönkkö pitävät
Suomen hävittäjähankintaa järjettömänä. Samoista syistä kuin minäkin. Heistä ”Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta
hävittäjiä huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino olisi modernien
liikuteltavien ilmatorjuntajärjestelmien hankkiminen. Kovin hypoteettisen
kriisin kohdalla Suomen hävittäjät tuhotaan tehokkaasti jo maassa”. Ja: ”suomalaiset näyttävät taas maksavan
merkittävän osan Nato-järjestelmiin sopivaa Pohjolan armadaa – joka täyttää
mukavasti Baltian hävittäjätyhjiötä”. Niinpä. Ja tämä järjetön HX-hanke on
melkoisen tulonsiirto Suomen köyhiltä rikkaille ase- ja hävittäjätehtaille.
Vanha viisaus kertoo, että pidä ystävät lähellä, mutta
viholliset vielä lähempänä. Suomen nykyinen Natoon ja USA:n suuntaan
fiksoitunut ulkopolitiikka on vastakohta tälle viisaudelle. Täällä jotkut
nyrpistävät nokkaansa presidenttimme käynneille Putinia tapaamassa, juuri vastikään
viimeksi. Mutta on viisasta yrittää pitää suhteita yllä, kun EU (ja Nato) on
koppavana. Tosin viisautta presidentiltämme ei ollut seisoa vieressä tumput
suorina 4.9.2014, kun puolustusvoimien komentaja allekirjoitti Naton isäntämaasopimuksen,
”Memorandum of Undertanding” USA:n kenraali Breedloven kanssa. Tällä ”yhteisymmärryspöytäkirjalla”
Suomesta tehtiin Naton renkimaa. Amen ja Hallelujaa!
Itsekin olen aanaillut, että muutama hävittäjä riittää -
tunnistuslentoihin ja näyttäviin paraatiylilentoihin. Ja niinpä nämä
kirjoittajat vielä oikein vaativatkin: ”Koneiden
melutason täytyy olla ennenkuulumaton. Niissä pitää olla suuret värisavutankit
lippujuhlaparaatien ja muiden kansallisten merkkipäivien varalta". Ja
joo, kyllähän minua vähän harmitti, kun en ehtinyt viime kesänä SuomiAreenalla
Hornetin ylilentoa ihastelemaan. No, näinpä ne Hawkit iloisesti risteilemässä
taivalla ja oikein värisavuja päästelivät. Ja näinhän kunnon sotimisdemonstraation.
Tosin se jäi epäselväksi, kuinka tehokkaasti Suomen raskas maatamme
puolustaisi, kun nimittäin räjähdykset oli ulkoistettu Tuotantoyhtiö
Legendalle, hinta 70.000 euroa. Ei paha hinta puolesta tunnista. Vertailun
vuoksi: työpaikkani SEKK ry sai valtion taidekeskus Taikesta alueellisen elokuvatoiminnan
tukea täksi vuodeksi 60.000 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti