lauantai 20. huhtikuuta 2019

Ja kolmantena päivänä hän nousi ylös



Katselin hetken pitkäperjantain aamun jumalanpalveluksen televisiointia TV1:ltä. Siinä aluksi lapsikuoro Celesta lauloi antaumuksellisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Kuoron jäsenet lienevät kymmenen vuoden molemmin puolin. Monta minuuttia kestänyt laulu toisti toistamistaan sitä vaivaa, joka Jeesuksella oli. Hänet käsistä ja jaloista ristiinnaulittiin ja voi sitä kärsimyksen ja vaivan määrää. Ja lopuksi hän heitti henkensä. Ja kirkon edessä valtavan kokoinen alttaritaulu, joka esitti antiikin aikaista tavallista teloitusvälinettä, ristiä, jolla se Jeesus roikkuu.

En nyt ymmärrä, miksi lapset pannaan laulamaan teloituksella mässäilevää ja hekumoitsevaa laulua.
Toinen asia on sadut. En kyllä ole milloinkaan uskonut, että hirveistä tapahtumista kertovista saduista lapset kärsisivät tai traumatisoituisivat, vaikka jotkut kukkahatut ovat tällaistakin esittäneet. Lapset ymmärtävät jo varhain sen, mikä ero on tarinoilla ja todella. Mikä ero on väkivallalla todellisuudessa ja fiktiivisissä tarinoissa. Sadut esitetään juuri tarinoina ja ne sisältävät usein jonkinlaisen moraalisen näkökulman ja ne todennäköisesti auttavat elämänkatsomuksen muodostamisessa. Kristinuskossa ja kirkon menoissa on se ero satuihin, että tapahtumat esitetään epäilyksettä tosina ilman minkäänlaista kyseenalaistamisen varaakaan.

Kristinusko, kuten uskonnot yleensä, on paradoksien kimppu, paradoksinen uskomusjärjestelmä. On kahdenlaisia uskovia kristittyjä. Toiset ärsyyntyvät, kun noita paradokseja tuo esiin ja siten kyseenalaistaa koko uskoa. Toiset ymmärtävät ne uskonsa paradoksit, mutta uskovat silti. Kristinuskon paradoksit ihme kyllä vain vahvistavat uskoa. Kuten eräs Kotimaa24-sivustolla aikoinaan minun kanssani näistä vääntänyt totesi, mitä enemmän minä todistelen uskon paradokseista, sitä enemmän hän uskoo. Tämä muuten on varsin fiksu ja mukava mies, jonka kanssa tulen hyvin toimeen ja jonka kanssa olen useimmista asioista samaa mieltä. Tapasin hänet taannoin parilla olusella ja oikein oli rattoisaa. En epäile hänen järkevyyttään, mutta uskomme eri lailla. Tai hän uskoo, minä taas olen uskonvajeinen.

Mutta hänenkään kanssaan emme liene pääsevän yhteisymmärrykseen siitä, että kristinuskon jumala, joka on, kuten tiedämme, omnipotentti ja kaikkitietävä, tekee merkillisesti tällaisen julman spektaakkelin eli surmauttaa oman poikansa VAIN "pelastaakseen" luotunsa. Eikö kaikkitietävä jo ikuisuus sitten tiennyt, miten tulee käymään. Jos näin ja tämä vielä on kaikkivoipa, niin koko homma oli suunniteltu jo ennen Adamin henkiin puhaltamista. Tai sitten, jos kävi niin, että Hänen huomaamattaan nuo luodut alkoivatkin riiviöiksi ja syntiä tekeviksi, niin eikö Hän olisi voinut hoidella koko homman kotiin ilman tuota näytöstä? Piece of cake kaikkivoipalle. Ja mikä se paikka on, mistä ne luodut, me syntiset, piti pelastaa? No helvetti tai kadotus tai oli mikä hyvänsä. Hänen tekosiaan sekin, kaiken luojalta. Eli paradoksia toisensa perään koko uskomusjärjestelmä.

Kirkossa lapset laulakoon absurdeista asioista, jos siitä pitävät, eikä siitä nyt suuremmin haittaa ole. Mutta kun kouluissa opetetaan valtion määrittelemän opetussuunnitelman mukaisesti enemmän uskontoa kuin biologiaa ja uskontoa vastoin kaikkia puheita opetetaan tunnustuksellisesti ja ikään kuin todellisina historiallisina tapauksina, on kyllä jotain vialla. Islaminuskoisten lapset menevät sitten omille ussantunneilleen oppimaan toisenlaista totuutta. Ortodoksisetkin lapset menevät omille tunneilleen oppimaan ortodoksista totuutta.

Tanskassa Ylessä esitetyn mainion Adam & Eva -ohjelman, jossa uskova ja ateisti käyvät dialogia, mukaan alaluokilla opetetaan omaa uskontoa enemmän kuin biologiaa. Suomessa peruskoulun koko oppimäärissä uskonto ohittaa historian, joka siis on varsin eksaktia tietoutta. Edellisen hallituksen opetusministerin linjauksen mukaan lukioiden opintosuunnitelmiin tehtiin muutos sellainen, että historia jätettiin pois pakollisista kursseista, mutta uskontoa ei.

Samat opettajat, jotka siis opettavat tutkittua tieteellistä tietoa ja faktuaalista maantietoa, opettavat myös, että enkeli ilmestyi paimenille kertoen Jeesuksen syntyneen ja Jeesus parantaa halvaantuneen ja herättää monta päivää kuolleena olleen miehen tai tytön tai käskee piirtämään "pyhän hengen". On siinä jotain absurdia. No, useimmat oppilaat ottavat nuo kertomukset tarinoina, mutta kyllä siinä aikuisten maailma voi näyttäytyä vähän kummallisena. Ja kyllähän siinä lapsen taju absurdiuksista varmaan kehittyy. Toivottavasti.

Paradoksaalisesti nykyisin evlutperheiden lapset eivät saa valita ET:tä, mutta Porissa ainakin yhdessä koulussa islaminuskoiset lapset kyllä menevät ET-tunneille muiden jäädessä oppimaan evankeliumia ja sen ihmeitä.

Kolmantena päivänä hän nousi ylös. palasi takaisin hetkeksi ja katosi tyystin palaamatta kahteen tuhanteen vuoteen. Ihmiskunta vain jatkaa syntisyyttään. Kauhea kumulatiivinen painolasti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti